Broilerin kotimaisuusaste on noussut julkisissa elintarvikehankinnoissa
Muissa tuoteryhmissä kotimaisuusaste on noussut hieman tai pysynyt samana. Vastuullisuuden huomioiminen ei ole suoraan nostanut aterioiden hintoja.
Entistä useampi julkisista elintarvikehankinnoista vastaava arvioi, että ostettu broileri on yli 90 prosenttisesti kotimaista. Kuva: Jaana KankaanpääYli 80 prosenttia julkisista ruokahankinnoista vastaavista tahoista arvioi käyttämänsä broilerin kotimaisuusasteeksi yli 90 prosenttia. Vielä vuonna 2016 määrä oli noin 70 prosenttia vastaajista.
Tieto selviää maa- ja metsätalousministeriön Motivalla teettämästä kyselystä, joka julkaistiin tänään. Julkisissa laitoksissa kuten kouluissa tarjotun broilerin kotimaisuusaste on siis kasvanut selvästi viimeisen kahden vuoden aikana.
"Julkisuudessa käyty keskustelu broilereista on havahduttanut hankinnoista vastaavia ihmisiä. Nyt mietitään oikeasti, mistä esimerkiksi koululaisille tarjottu broileri on peräisin", kertoo Motivan vastuullisen ruokaketjun kehittämisen asiantuntija Elina Ovaskainen.
Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia arvioi myös sian- ja naudanlihan kotimaisuusasteeksi yli 90 prosenttia.
Motivan kyselyn tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka hyvin julkisissa hankinnoissa on otettu huomioon vastuullisuus. Hallitus antoi vuonna 2016 periaatepäätöksen vastuullisuuden huomioimisesta osana julkisia hankintoja.
Motiva ja Ecocentria laativat vastuullisten hankintojen tueksi oppaat. Ovaskaisen mukaan oppaiden sisältö tunnetaan hyvin.
"Suurimmassa osassa viimeisen vuoden aikana tehdyistä elintarvikekilpailutuksista on käytetty apuna jotain oppaiden kriteereistä."
Noin puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että oppaiden vastuullisuuskriteerien seuraaminen on nostanut ruuan kotimaisuusastetta. Noin kolmannes arvioi, että kriteerien seuraaminen on nostanut aterioiden hintoja. Vastuullisuuskriteerien noudattamisella on siis ollut suurempi vaikutus aterian kotimaisuuteen kuin sen hintaan.
Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten hallituksen periaateohjelma vaikuttaa julkisiin hankintoihin. Kyselyn tulokset antavat viitteitä, mutta suurin osa ruokapalveluita tarjoavista yrityksistä ei ole tehnyt kilpailutuksia oppaan ja periaateohjelman julkaisemisen jälkeen.
"Hankintasopimukset tehdään yleensä yli kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Suurin osa elintarvikekilpailutuksista tullaan tekemään seuraavan viiden vuoden aikana", Ovaskainen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat