
Kotitalouksissa hävikkiä syntyy noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa eli keskimäärin 20–28 kiloa henkeä kohden. Eniten suomalaiset heittävät pois leipää, perunoita, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä.
Esimerkiksi nelihenkinen perhe menettää vuodessa ruokahävikkinsä myötä useita satoja euroja. Suhteellisesti eniten hävikkiä tulee yksinasuvilla ja perheissä, joissa on pieniä lapsia.
Koko ruokaketjussa syömäkelpoista ruokaa puolestaan päätyy pois arviolta 350–400 miljoonaa kiloa vuodessa.
Tällä viikolla 21.–27.9. vietetään valtakunnallista hävikkiviikkoa, jota on vietetty vuodesta 2013 alkaen. Tämän vuoden teemana on nostaa esiin satokauden antimia. Hävikkiviikkoa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen muistuttaa, että jokaisen ruokakilon ja -litran taustalla on paljon työtä, osaamista ja luonnonvaroja.
Ruokahävikin vähentäminen alkaa jo maatiloilla. Viljelijät ehkäisevät hävikkiä muun muassa oikeilla kasvi- ja lajikevalinnoilla, huolehtimalla maan kasvukunnosta sekä ajoittamalla viljelytoimet oikein. Kotieläintilalliset puolestaan torjuvat hävikkiä huolehtimalla eläinten hyvinvoinnista, hygieniasta ja hyvästä hoidosta.

MTK:sta muistutetaan, että Suomen maatiloilla ruokaa tuotetaan vaativissa pohjoisissa olosuhteissa, joissa lyhyt kasvukausi ja vaihtelevat sääolosuhteet asettavat omat haasteensa viljelylle. Siksi sadon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on tärkeää niin ruokaturvan, luonnonvarojen kestävän käytön kuin maatilojen kannattavuudenkin kannalta.
”Pohjoisissa olosuhteissa ruoan tuottaminen vaatii paljon osaamista ja tarkkaa resurssien käyttöä. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa sadosta päätyy lautaselle eikä hävikkiin”, Siivonen sanoo.
Kuluttajien valinnat vaikuttavat myös siihen, millaista ruokaa tuotetaan ja kuinka hyvin sato saadaan hyödynnettyä. Satokauden tuotteita voi olla ajoittain runsaasti tarjolla, eikä kaikkia kasviksia voida varastoida pitkään.
MTK kannustaa suosimaan satokauden tuotteita, sillä se on konkreettinen tapa vähentää hävikkiä ja tukea kotimaista ruoantuotantoa.
Osta ruokaa vain todelliseen tarpeeseen.
Hyödynnä tähteet ruoanlaitossa.
Hieman pehmenneet tai nahistuneet kasvikset sopivat usein hyvin ruoanlaittoon.
Kiinnitä huomiota juomahävikkiin. Jos heität pois esimerkiksi desilitran maitoa tai kahvia päivässä, vuodessa siitä kertyy lähes 40 litraa.
Parasta ennen -merkintä kertoo tuotteen vähimmäissäilyvyysajasta, eikä tuotetta tarvitse heittää pois heti päiväyksen umpeuduttua.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä on valmistajan ilmoittama päivä, jolloin tuote on tarkoitettu viimeistään käytettäväksi.
Lähde: MTK