Kompostitarkastaja: kun tulet, varaa reseptejä takataskuun

Uudet kompostimääräykset ja kompostitarkastajien tuleva työsarka olivat viime vuoden mieleenpainuvimpia arkielämän uutisia. Ettäkö joku ihan oikeasti palkataan verovaroin vahtimaan, mitä minun keittiöni roskopöntöllä tapahtuu?

Ei se ihan yhdentekevää ole – minulle. Tuoreen tilaston mukaan yhtä suomalaista kohden syntyy vuodessa keskimäärin 116 kiloa elintarvikejätettä.

Oman keittiöni ruokahävikillä on välitön vaikutus vähintään yhteen asiaan, ja se on minun lompakkoni. Harmittaa kantaa kallista ruokaa kaupasta ja heittää toisesta päästä syömättä jäänyttä tavaraa pois.

Koetan uskotella itselleni, että pulma johtuu lapsista. Itse tietäisin, mitä varmasti syön ja mitä en syö, mutta lapsille on varattava ruokaa, ja välillä se ei vain tee kauppaansa ennakoidusti.

Usein hävikkiä tulee kuivahtaneesta leivästä, ylikypsyneistä hedelmistä tai jotain erikoista reseptiä varten hankitusta raaka-aineesta, jota on jäänyt ruuanlaitossa yli. Valitettavasti tällaiset ainekset ovat usein myös kalliita, joten sitä enemmän poisheittäminen kirpaisee.

Perinteisistä ruoka-aineista kuten perunoista, kermanjämistä tai joulukinkusta on helppoa tehdä uusia ruokia.

Nyt ymmärrän myös, mikä etu ennen oli, kun joka päivä oli perunaa ja kastiketta. Mutta mikä avuksi nykykokille, kun jääkaapissa pilaantuminen uhkaa erikoisjuustoa, oliiveja ja savukalanpalaa? Kokonaan uusien ruokalajien loihtiminen tuntuu vaikealta, kun en ole alan ammattilainen.

Mutta te, jotka olette ammattilaisia: voisiko reseptejä kehittää erilaisten jämien hyödyntämisen suuntaan? Niin, että kotikokki kirjoittaisi hakukenttään jääkaappinsa ainekset ja reseptipalvelun tekoäly sylkäisisi liudan luovia vaihtoehtoja, mitä kivaa näistä voisi syntyä.

Ja kompostitarkastajallekin vinkiksi, että ei tekisi yhtään pahaa, jos tuleva roskisneuvolan täti tempaisisi kompostin äärellä takataskustaan muutaman herkullisen hävikkiruokareseptin.