Ruotsin kuningas tarkkana maansa huoltovarmuudesta: Kriisitilanteessa kukaan ei tahdo syödä vain porkkanoita!
Kuningas Kaarle Kustaa XVI viljelee noin 2000 hehtaarin valtiolta vuokraamansa tilaa, jossa kasvatetaan ja jalostetaan lihanautoja.
Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI kasvattaa tilallaan lihanautoja ja totesi omavaraisuuskeskustelussa, ettei kai kukaan halua syödä pelkkiä porkkanoita. Kuva: Wikimedia Commons, Viestimedian arkisto, koonnut Valtti KoivunenHuoltovarmuus on päivän sana Euroopassa. Niin myös Ruotsissa, jossa maan varautumista ja kylmän sodan aikana kuuluisaksi noussutta kokonaismaanpuolustusta pyritään nyt tuomaan takaisin.
Tärkeään asiaan on kiinnittänyt huomiota myös kuningas Kaarle Kustaa XVI, joka isännöi elintarvikehuoltoa koskevaa tapahtumaa Stenhammarin tilallaan.
Paikalla Suomen huoltovarmuudesta puhumassa olleen olleen MTK:n strategian ja huoltovarmuuden johtajan, huoltovarmuusorganisaation alkutuotantopoolin valmiuspäällikkö, Markus Lassheikin mukaan kuningas otti ruokahuollon hyvinkin vakavasti.
”Hän nosti avajaispuheenvuorossaan esille sen, että Ruotsin elintarvikeomavaraisuus on vain noin 50 prosenttia.”
Kuningas totesi Lassheikin mukaan, että tuonnin estyessä jonkin ulkoisen kriisin takia ruotsalaisilta jäisi joka toinen haukkaus ottamatta.
”Toki muutamissa elintarvikkeissa omavaraisuus on parempi. Esimerkiksi viljassa, sokerissa ja porkkanoissa Ruotsi on täysin omavarainen, mutta eihän kukaan tahdo syödä pelkkiä porkkanoita!”, kuningas nauratti yleisöä Lassheikin mukaan.
Kaarle Kustaa itse on ilmeisesti ainakin hyvän pihvin ystävä, sillä Stenhammarin linnan mailla jalostetaan lihanautoja. Tila kuuluu virallisesti valtiolle, mutta se on ollut vuokrattuna kuninkaalle vuosikymmeniä.
Sitä, kasvattaako kuningas tiluksillaan myös porkkanoita, Lassheikki ei tullut kysyneeksi.
”Lohdutin kuningasta ja ruotsalaisia kuitenkin sillä, että porkkanoiden osalta he päihittävät Suomen, sillä meillä syödyistä porkkanoista kotimaisia on vain noin 95 prosenttia”, hän sanoo.
Suomalaiselle ruoantuotannon tuntemukselle oli yleensä omanarvontuntoisessa naapurimaassa selvää kunnioitusta ja kysyntää, Lassheikki sanoo.
”Minua pyydettiin erikseen vielä kertomaan siitä, miten Suomessa ruokajärjestelmässä vaikuttavat ministeriön ja markkinoiden lisäksi myös tuottajajärjestöt”, hän kertoo.
Hihasta nykijiä riitti myös puheiden tauoilla, kuten ruokaillessa.
Lassheikki pääsi myös maistamaan kuninkaan kasvattamaa pihvilihaa. Lounaalla tarjottiin läheisen tilan catering-palveluiden tuottamaa ruokaa lihamuhennosta, johon oli käytetty Stenhammarin tilaa.
- Osaston luetuimmat
