Savolaiselle talakkunalle haetaan EU:n nimisuojaa – Talkkunajuhlia on järjestetty Suomessa jo vuodesta 1887
Suomalaisia nimityksiä on nimisuojattu EU:ssa yhteensä 12 kappaletta.
Talkkuna sopii raaka-aineena moniin jälkiruokiin. Kuvassa puolukka-talkkunahyvettä. Kuva: Sanne KatainenProAgria Itä-Suomi ry hakee savolaiselle talkkunalle Euroopan Unionin nimisuojaa, kertoo Ruokavirasto tiedotteessaan
Nimisuojahakemus perustuu savolaisen talkkunan maineeseen perinteisenä savolaisena viljatuotteena, jonka erityispiirteinä on sen tumma väri ja karkea rakenne. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakemus käsittää nimet ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna”.
Ruokaviraston mukaan savolainen talkkuna on keitetyistä ja uunissa paahdetuista jyvistä karkeahkoksi jauhettu jauhoseos, jonka pääasiallinen raaka-aine on ohra tai ohra ja kaura sekoitettuna. Talkkunalle on ominaista karkeahko rakenne, paahdetun viljan tuoksu, maku ja ruskea väri.
Savolainen talkkuna on väriltään muita talkkunoit tummempaa ja karkeaksi jauhettua. Tuotteelle on ominaista hyvä säilyvyys monivaiheisen valmistusprosessin ansiosta.
Savolainen talkkuna periytyy alkeellisista jauhoruuista, joita satoja vuosia sitten valmistettiin kuivamuonaksi mukaan erä- ja sotaretkille. Savossa talkkunaa on perinteisesti tehty Mikon päivän jälkeen lokakuussa. Talkkuna kuivataan itäsuomalaiselle ruokaperinteelle tyypillisesti uunissa.
Talkkunasta valmistetaan usein puuroa, jonka lisukkeena on perinteisesti ollut tirripaistia, sillä kuuma vilja ja sianliha ovat hyvä makuyhdistelmä. Puuroa nautitaan myös voisilmän kanssa. Talkkuna on myös useiden jälkiruokien raaka-aine.
Helsingin yliopiston Savolainen osakunta järjestää syksyisin Talkkunajuhlat, joissa syödään talkkunapuuroa ja tirripaistia. Ensimmäisen kerran talkkunaa syötiin Talkkunajuhlissa jo 1887.
Nimen rekisteröintiin liittyvä kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 19.12.2022 saakka. Ruokavirasto käsittelee vastaväitteet ja tekee asiasta päätöksen. Euroopan komissio päättää nimen rekisteröinnistä mahdollisen EU-käsittelyn jälkeen. Tällä hetkellä suomalaisia nimityksiä on nimisuojattu EU:ssa yhteensä 12 kappaletta. Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä ja lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia.
- Osaston luetuimmat
