Maataloudelle tärkeä vientiohjelma loppuu: ”Suomalaiselta ruokavienniltä vedetään matto alta”
Vuonna 2014 käynnistetty ohjelma on lisännyt suomalaisen ruoan vientiä maailmalla.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusBusiness Finlandin toteuttama ruokaviennin ohjelma päättyy tänä vuonna.
Food from Finland -ohjelmalla on ollut valtava merkitys suomalaisen ruoan vientiin ulkomaille.
Ohjelman johtaja Esa Wrang kertoo, että ohjelman loppumisella on vaikutuksia, jotka tulevat varmasti näkymään. Wrang kuvaa ohjelmaa monen yrityksen selkärangaksi ja viennin mahdollistajaksi.
”Olen elänyt sen ajan, kun yrityksillä ei ole ollut valtion puolelta juuri minkäänlaista tukea tai ohjelmaa. Tällaisessa tilanteessa osa yrityksistä ei kykene tekemään maailmalla juuri mitään, kun resurssit itsenäiseen toimintaan ulkomailla eivät riitä. Vienti on harvoja kasvureittejä, joita yrityksille on tänä päivänä olemassa”, Wrang sanoo.
Business Finlandin ohjelmia tehdään neljäksi–kuudeksi vuodeksi ja kyseinen ohjelma on jo toisella kaudellaan.
Wrang nostaa esille ohjelman tärkeyden erityisesti maataloustuottajille.
”Kotimarkkinamme on pieni, eikä se ole kasvanut viidentoista viime vuoden aikana käytännössä ollenkaan. Samaan aikaan elintarvikkeiden tuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti, mikä tekee kotimarkkinasta entistä ahtaamman.”
MTK:n kansainvälisen kaupan johtajan Thimjos Niniosin mukaan Suomi ei pärjää viennissä verrattuna muihin EU-maihin.
Niniosin mukaan Food from Finland -ohjelma on todella tärkeä säilyttää, samoin kuin Ruokaviraston vientiresurssit ja maatalousattaseaverkosto.
”Ilman viennin mahdollistajia vientiä ei pysty edes harjoittamaan. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille on vaikea lähteä maailmalle ilman tällaista keskitettyä tahoa. Tämä on kuin vetäisi maton pois suomalaisen ruokaviennin alta. Jos näin käy, ei tulla takuuvarmasti mitään kasvua viennissä näkemään”, Ninios kertoo.
Food from Finland on onnistunut sille asetetuissa tavoitteissa, Wrang sanoo. Hän nostaa esille Venäjän, joka oli yksi päämarkkinoista Suomelle vuoteen 2014. Silloin lähes 30 prosenttia viennistä suuntautui itärajan taa.
”Venäjän-markkina on hävinnyt elintarvikeviennistämme lähes kokonaan. Vuonna 2014 vienti muualle kuin Venäjälle oli 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna vastaava luku oli noin 2,1 miljardia. Vienti on tällä välillä kasvanut noin 800 miljoonaa euroa, mitä pidän yhdeksän vuoden muutoksena merkittävänä”, Wrang sanoo ja huomauttaa, että väliin mahtuvat myös vaikeat koronavuodet sekä Ukrainan sota.
Suomen on todella tärkeä olla mukana erilaisissa tapahtumissa, kuten tammikuussa järjestettävillä Grüne Woche -messuilla eli maailman suurimmilla ruoka-aiheisilla messuilla sekä lukuisilla ammattilaismessuilla Euroopassa ja Aasiassa.
Varauksia tapahtumiin tehdään jo nyt, joten niihin tulisi ilmoittautua mahdollisimman pian.
Sekä Wrang että Ninios osoittavat hallituksen suuntaan.
”Toivon, että keväällä valittava uusi hallitus antaa painoarvoa sekä maataloustuotteille että elintarvikkeiden viennille, ja sitä halutaan kehittää systemaattisesti yhä suuremmin resurssein”, Wrang toteaa.
”Olemme osoittaneet, että vientiä on mahdollista vauhdittaa, mikäli poliittinen tahtotila on olemassa. Tässä kohtaa päätös on ensisijaisesti poliitikkojen ja tulevan hallituksen pöydällä.”
”Kyseessä on messutilojen kansainvälinen varausrytmi, johon vaalimme tai rahoitusaikataulumme ei vaikuta. Alkuvuoden 2024 varaukset on tehtävä nyt ja siitä syystä ohjelmasta on syytä pitää huolta jo nyt ennen vaaleja”, Ninios painottaa.
Elintarviketeollisuusliitto ETL ja MTK lähettivät keskiviikkona elinkeinoministeri Mika Lintilälle sekä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle yhteisen vetoomuksen koskien Food from Finland -ohjelman jatkoa.
Ninioksen mukaan Business Finlandin tulisi muuttaa käytäntöjään ja tehdä Food from Finland -ohjelmasta pysyvä palveluiden toimittaja samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa.
”Kriittisintä on, että Business Finland tekee päätöksen ohjelman jatkuvuudesta ainakin ensi vuodelle. Jos nykyinen hallitus ei varmista, että seuraava hallitus saa toimivan työkalun käyttöönsä seuraavien viikkojen aikana, tapahtumapaikkoja ei voida varata, henkilöstö voi kadota ja kokonaisuus hajota”, Ninios sanoo.
”Taattu pysyvyys valtion osalta auttaa yrityksiä suunnittelemaan kansainvälistä kauppaa paremmin. Markkinoille pääsy voi kestää jopa vuosia. Sen vuoksi tällainen ohjelmaluonteinen toiminta ei ole tehokasta. Yritysten investointien tulee tukeutua varmuuteen.”
Myös Wrang korostaa pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä.
”Toivon, että Suomessa päästäisiin nykyistä pitkäjänteisempään ja jopa pysyvään toimintaan, jota maatalous ja elintarviketeollisuus tarvitsevat viennin kannalta. Näitä asioita ei laiteta yhdellä hallituskaudella tai ohjelmalla kuntoon”, Wrang toteaa.
”Suomen tulisi sitoutua pidemmäksi aikaa ja käyttää tähän resursseja, jotta tuloksia saadaan aikaan. Resurssit ja tulokset kulkevat usein käsi kädessä. Irlannin mallista on paljon opittavaa myös meille.”
- Osaston luetuimmat
