Ruokahävikki vähenee parhaiten vapaaehtoisin toimin

Ruokahävikki on elintarvikeketjulle hankala ongelma. Sen syntymisen estäminen hyödyttää myös kuluttajia, jotka eivät joudu maksamaan turhaa hävikkiä tuotteiden hinnoissa. Iso-Britanniassa ongelmaa ratkotaan vapaaehtoisvoimin.

"Vapaaehtoisen toiminnan malli on ollut Briteissä menestyksekäs ja sitä kannattaisi hyödyntää myös Suomessa", toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta toteaa.

Isossa-Britanniassa Courtauld Commitment eli päivittäistavarakaupan, elintarviketeollisuuden ja brändinomistajien vapaaehtoinen sopimustoiminta käynnistyi vuonna 2005. Sopimuksessa mukana olevat yritykset vähentävät vapaaehtoisin toimin ruokajätettä ja päästöjä sekä ehkäisevät pakkausjätteen syntyä toimitusketjussa.

Toimintojen tehostaminen on tuonut yrityksille merkittävää taloudellista hyötyä. Myös imagolliset syyt ovat kannustaneet yrityksiä mukaan.

"Hävikin vähentäminen on päivittäistavarakaupassa tärkeä jatkuvan kehittämisen kohde, koska jokainen hävikistä säästetty euro näkyy suoraan yritysten tuloksessa", johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä painottaa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimusten mukaan elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan osuus ruokahävikistä on yhteensä noin 38 prosenttia.

Elintarviketeollisuus ja kauppa voivat vaikuttaa myös alkutuotannossa, kotitalouksissa ja ravintoloissa tapahtuvaan hävikkiin toimimalla elintarvikeketjussa tehokkaasti ja palvelemalla asiakkaitaan hyvin.

Helsinkiin perustetaan Suomen ensimmäistä hävikkiruokaravintolaa. From Waste to Taste -ravintolan yhteydessä toimisi myös ruuankierrätyskeskus.

Vastaavanlainen ravintola toimii jo Amsterdamissa. Ravintolaa voi tukea lahjoittamalla hankkeelle rahaa mesenaatti-sivustolla. Sitä voi tukea myös ostamalla esimerkiksi aterialipun avajaisiin tai lounaspasseja ravintolaan.