• Ilmastoruokaohjelma on yksisilmäinen lähestymiskulma ruuantuotantoon

    Ruokakulttuuri ja kulutustottumukset muuttuvat koko ajan. Se on ihan luonnollista, mutta valtion ei ole tarvetta mennä kenenkään ruokalautaselle.
    Tilaajalle
    Ruoka|Maatalouspolitiikka
    21.2.202315:23
    Lukijalta
    Jari Leppä

    Suomi on kansainvälisessä vertailussa ykkönen tai ainakin ”totosijoilla” ruokaturvassa, päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden indeksivertailussa, antibioottien ja herbisidien vähäisessä käytössä ruuantuotannossa, lihan- ja maidontuotannon ilmastovaikutusten minimoinnissa ja vesien, ilman ja maaperän puhtaudessa.

    Kaikki nämä kansainväliset vertailut ovat jääneet todella vähälle huomiolla julkisessa keskustelussa. Torilla ei olla tavattu näiden mestaruuksien juhlissa. Päinvastoin.

    Sen sijaan julkisuudessa puidaan jatkuvasti maatalouden luontoa tuhoavaa vaikutusta ja maidon- ja lihantuotannon haitallisia vaikutuksia. Osa päättäjistä haluaa jo rajoittaa maito- ja lihatuotteiden käyttöä ruokapöydässä.

    Syystäkin keskustelua herättänyt ilmastoruokaohjelma on kyllä hallitusohjelmassa, mutta se on yksisilmäinen lähestymiskulma ruuantuotantoon.

    Ihminen tarvitsee kasvaakseen ja pysyäkseen terveenä monipuolista ja turvallista ruokaa, niin eläinperäisiä kuin kasvikunnankin tuotteita. Näitä raaka-aineita suomalainen viljelijä tuottaa ja niitä voi omien mieltymystensä mukaa turvallisesti käyttää.

    Ruokakulttuuri ja kulutustottumukset muuttuvat koko ajan. Se on ihan luonnollista, mutta valtion ei ole tarvetta mennä kenenkään ruokalautaselle. ”Kaikkea kohtuudella” on arkkiatri Arvo Ylpön yksi tunnetuimmista sanonnoista. Tätä ainakin itse olen noudattanut koko ikäni.

    Suomalainen ruoka on maailmanluokan huipputuote. Siitä kertovat myös nuo alussa mainitsemani eri vertailujen kärkisijat, ja kärkisijoilla haluamme olla jatkossakin.

    Tehdään Suomesta kokoaan suurempi ruokamaa. Siihen meillä on paljon mahdollisuuksia. Maailmalla on ja tulee olemaan yhä enemmän kysyntää luotettavista ja turvallisista elintarvikkeista. Vieläpä erityisesti maito- ja lihatuotteista. Suomalaista tuotetta ei pysty eri kestävyyden kriteereillä voittamaan minkään muun maan ruoka.

    Tehdään siis ruuasta kasvuala, jolle laaditaan kasvuohjelma. Panostetaan vientiin paljon nykyistä enemmän ja tasapainotetaan elintarvikemarkkinat kotimaassa. Näin myös maatalouden kannattavuus saadaan kestävälle pohjalle, mikä on välttämätöntä, niin ruoka-alan kasvulle kuin oman huoltovarmuutemme turvaamiselle.

    Pidetään mielessä, että suomalainen ruoka on aina voittava valinta lautaselle ja suomalainen maa- ja metsätalous on todellinen ratkaisu aikamme haasteisiin.

    Jari Leppä
    kansanedustaja (kesk.)
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Reseptit | Varaudu yllätysvieraisiin: Punaherukka-kinuskirahkamaljat valmistuvat todella helposti

    • 5

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 6

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 7

      Ruoka | Maailman paras drinkkivodka tulee Raisiosta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia