Kouluratsastussääntöjen ja kouluratsujen hyvinvoinnin ristiriitaa selvitetään Ruotsissa kyselyllä
Kouluratsastusyleisön, ratsastajien, tuomareiden, hevosenhoitajien ja eläinlääkäreiden näkemyksiä kouluratsastuksen mahdollisista hyvinvointiongelmista selvitetään Ruotsissa kaikille avoimessa verkkokyselyssä.Tilaajalle
Kyselyyn vastaajan tehtävänä on monivalintakysymyksistä ja kuvista arvioida, missä tilanteissa hevonen osoittaa konfliktikäyttäytymistä. Kuvituskuva. Kuva: Elina PaavolaVaikka tutkimukset osoittavat, mitkä asiat aiheuttavat kilparatsulle stressiä ja kipua, eivät kouluratsastuksen säännöt ole juurikaan muuttuneet. Miksi luulet, että näin on, kysyy ruotsalaisen Linné-yliopiston eläinten hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelija Karin Nyström verkossa olevassa avoimessa kyselyssään.
Nyström tekee lopputyötään kouluratsujen hyvinvoinnista. Hän selvittää verkkokyselyllä, mitä ratsastajat ja muut kouluratsastuksen toimijat sekä yleisö ajattelevat asiasta. Aiheesta uutisoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n ylläpitämä tiedesivusto HästSverige.
”Hevoset voivat osoittaa niin sanottua konfliktikäyttäytymistä, kun ne tuntevat epämukavuutta, kuten pelkoa, kipua tai stressiä. Käytösmuutoksia voidaan käyttää merkkinä hyvinvoinnin heikkenemisestä”, Nyström kirjoittaa verkkokyselyssään.
Hän toteaa, että hevonen yrittää tietyllä käyttäytymisellä paeta asiaa, mikä aiheuttaa sille kipua, stressiä tai epämukavuutta tietyllä käyttäytymisellä.
”Epämukavuutta, kipua ja stressiä hevonen voi osoittaa niin, että sen silmänvalkuaiset näkyvät, silmä jännittyy kolmion muotoon toisin kuin rauhallinen pyöreä tai soikea silmä tai hevosen kasvolihakset jännittyvät muuten kuin rasituksesta”, kuvaa Nyström.
Ruotsissa helpommissa kouluratsastusluokissa on sallittua ratsastaa kuolaimettomilla suitsilla. Nyström toteaa, että on esitetty ajatus siitä, että kouluratsastuksessa on kyse vuorovaikutuksen näyttämisestä hevosen kanssa. Tällöin myös korkeammissa luokissa pitäisi pystyä kilpailemaan mahdollisimman pienellä varusteella, esimerkiksi ilman kannuksia, suitsia tai kuolaimia.
”Nykyään se on päinvastoin − alemmissa luokissa kuolaimeton suitsitus on Ruotsissa sallittu ja ylempänä luokissa tarvitaan ’enemmän’ varusteita. Mitä mieltä olet tästä ajattelutavasta”, kuuluu yksi Nyströmin kysymyksistä.
Kyselyssä kuvataan Ruotsin ja FEI:n kouluratsastuksen tavoitteita sekä sääntöjä ja niiden eroja.
Kyselyyn vastaajan tehtävänä on monivalintakysymyksistä ja kuvista arvioida, missä tilanteissa hevonen osoittaa konfliktikäyttäytymistä. Konfliktikäyttäymismuotojen vakavuutta pyydetään arvioimaan yhdessä kysymyksistä asettamalla ongelmat arvojärjestykseen.
Kuvitteellisen, mutta todellisuuteen perustuvassa kilpasuorituksen tapahtumakuvauksessa Nyström pyytää vastaajaa kertomaan tulkintansa, mitä kuvatussa suorituksessa tapahtui.
Kyselyssä kuvataan Ruotsin ja FEI:n kouluratsastuksen tavoitteita sekä sääntöjä ja niiden eroja. Vastaajilta pyydetään arviota, miksi yhä nähdään suorituksia, joissa hevoset voivat huonosti, vaikka kaikissa tavoitteissa mainitaan, että hevosen edun ja hyvinvoinnin on oltava aina ensisijaisena tavoitteena kilpailuissa.
Nyström kysyy vastaajilta muun muassa, arvelevatko he, että hevosen hyvinvointia kouluratsastuskilpailuissa Ruotsissa voidaan parantaa muuttamalla sääntöjä nykyisistä ja jos kuolaimettomien suitsien käyttö vaikeammissakin luokissa tulisi FEI:n säännöissä sallituksi, valitsisivatko ratsastajat tätä vaihtoehtoa.
Kyselyyn vastataan nimettömänä, mutta taustatietoina selvitetään vastaajan rooli kouluratsastuksessa ja miten usein hän on seurannut ruotsalaisia kouluratsastuskilpailuja. Kysely on avoinna maaliskuun 30. päivään asti.
Linkki HästSverigen sivuille ruotsinkieliseen kyselytutkimukseen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
