
Hyvinvointiin keskittyviä varustemuutoksia on tehty ahkerasti jo koko 2020-luvun ajan, mutta viime aikoina enenevissä määrin.
Kannukset ovat nykyään vapaaehtoiset kansainvälisissä kouluratsastuskilpailuissa, jotka toimivat esimerkkeinä myös eri maiden kansainvälisille säännöille.
Aktiivista keskustelua on käyty siitä, hyväksytäänkö nivelsuitsitus kansainvälisissä korkeimman tason kilpailuissa. Ainakin toistaiseksi kankisuitsitus kahdella suussa yhtä aikaa olevalla kuolaimella on kuitenkin pakollinen grand prix -tasolla kolmen tähden kilpailuissa ja siitä ylöspäin. Lapsi- ja poniratsastajat eivät saa ratsastaa kankisuitsituksella.
Ainakin Uuden-Seelannin, Ruotsin ja Tanskan kouluratsastussäännöissä on nyt sallittu ratsastaminen ilman turparemmiä.
Tanskassa sallitaan nyt myös alemmissa E-, D- ja C-tason luokissa ratsastaminen ilman kuolaimia, eli jollain kuolaimettomalla hallintavälineellä. Kuolaimettomilla on saanut jo kilpailla Hollannin kouluratsastusluokissa helpommalla ZZ-tasolla, ja tänä keväänä käytäntöä laajennetaan vaikeampiin ZZ-luokkiin. Molemmilla tasoilla esitetään jo sarjavaihtoja.
Briteissä ratsastajat lajiin tuova, monipuolisesti toimiva Pony Club on viime vuosina painottanut vahvasti hevosten hyvinvointiasioita. Sen sääntöjen mukaan kannuksia käyttääkseen poniratsastajan on joko suoritettava ratsastuksen ja hoitamisen perusasioita tarkistava C-testi tai esitettävä kykynsä pitää kannuksia. Valmentajilla ja toimihenkilöillä on oikeus poistaa kannukset, jos niitä nähdään käytettävän väärällä tavalla.
Englannissa nykyisten sääntöjen mukaan raippaa saa käyttää vain tehostamaan eteenpäin ajavia apuja, ei rankaisemiseen.
Suomalaisissa estesäännöissä lukee sama asia: raippaa tai kannuksia ei saa käyttää hevosen rankaisemiseen. Suomessa kaikkia lajeja koskevan kilpailu- ja eettisen säännöstön sanamuodon mukaan ”hevosen pahoinpitely ei ole sallittua”.
Kouluratsastuskilpailuissa radalla ei saa olla mukana raippaa, lukuun ottamatta nuorten hevosten luokkia ja intermediate-luokkia, joissa raipan saa pitää mukana kilpailusuorituksen aikana.
”Kuinka hyvin topakka suomenhevosori on hallinnassa, jos se tulee radalle ilman kuolaimia?” Paula Nysten
Kouluratsastuskomitean puheenjohtaja, koulutuomari Paula Nysten kertoo, että Suomessa on päätetty seurata, mitä maailmalla sääntöjen tapahtuu.
”Emme hyppää mihinkään junaan, vaan haluamme nähdä pehmeää tuntumaa, siistiä ratsastusta ja tyytyväisen oloisia hevosia”, hän linjaa,
Hän muistuttaa, että on tutkimustuloksia, että sopivan kireällä oleva turparemmi jopa vakauttaa kuolainta, mikä tekee tuntuman hevoselle miellyttävämmäksi.
Ilman kuolaimia kilpaileminen saa hänet kuitenkin nostamaan kulmakarvojaan.
”Miten arvostelet tuntuman, kun se tuleekin hevosen nenäpiihin?” hän kysyy.
Siitäkään ei ole tietoa, kokeeko hevonen tuntuman kuolaimettomilla miellyttävämpänä. Ensimmäisenä Nysten kuitenkin pohtii turvallisuutta.
”Kuinka hyvin topakka suomenhevosori on hallinnassa, jos se tulee radalle ilman kuolaimia?” hän miettii.
Nysten selventää myös koulusäännöissä olevaa ohjetta, jonka mukaan ohjien tulee muodostaa suora linja kuolaimesta ratsastajan käteen. Sanamuoto on monitulkintainen, mutta se tarkoittaa sitä, että ohjaa ei saa pujottaa kulkemaan minkään lenkin tai kauhukahvan kautta ratsastajan käteen. Ratsastajan kädenasentoon siinä ei puututa.