Lasikatto pitää yhä naiset ja nuoret pois Suomen Hippoksen luottamusjohdosta ‒ radoilla osaaminen korostuu entistä useammin ihmisiä valittaessa
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen kenttä eli jäsenistö, jota luottamusjohdon tulisi edustaa, muuttuu. Myös toimintatapoihin kaivataan uudistumista.Tilaajalle
Hevosalan yhdistyksillä on peiliin katsomisen paikka, onko toimintaan saatu mukaan kentän eri ryhmiä ja erilaista osaamista sen lisäksi, edustaako luottamusjohto maantieteellisesti omaa aluetta hyvin, Kuva: Timo FilpusHevosalan johtotehtävissä vallinnut lasikatto sai toistaiseksi selvimmän särönsä alkuviikolla. Suomen Hippos saa toukokuun alusta ensimmäistä kertaa toimitusjohtajakseen naisen, Minna Mäenpään ja jo kolmannen radan puhenjohtajaksi nousi tällä viikolla nainen, Tiina Eskonen.
Soittokierros kentälle kertoo sielläkin tapahtuvan muutosta, mutta myös halua edetä entisin toimintamallein näkyy.
Oulun raviradan toimintaa pyörittää Pohjolan hevosystävät ry. Sen puheenjohtaja Elina Peltola toteaa, että luottamusjohdon tulee hevosalalla niin kuin muussakin järjestöpohjaisessa työssä edustaa monipuolisesti jäsenistöä.
”Yhdistyksillä on peiliin katsomisen paikka, onko saatu toimintaan mukaan nuoria, naisia, ammattilaisia ja amatöörejä ja edustetaanko maantieteellisesti hyvin omaa aluetta. Jos tunnistetaan, että jokin ryhmä puuttuu kokonaan, kysyttäisiin miksi.”
Kysymys ei siis ole sukupuolesta, vaan siitä, kuinka hyvin luottamusjohto edustaa kenttää ja kuinka erilaisia taitoja luottamustehtäviin valituilla on.
Useilla ympäri vuoden ajavillakin radoilla hallituksen jäsenet ovat kiinteästi toimihenkilöiden tukena käytännön työssä. Siksi on myös oleellista pohtia, mitä osaamista hallituksessa tarvitaan: taloutta, henkilöstökysymyksiä, sopimusten oikeudellisia asioita, markkinointia ja myyntiä.
”Olemme pyrkineet pyytämään ehdokkaita ilmoittautumaan kevätkokouksen lähestyessä ennalta, vaikka yhdistyksen säännöt eivät sitä välttämättä vaadi. Näin ehdokkaat ovat saaneet mahdollisuuden esittäytyä ja paikalla oleville tulee ennalta tietoa, millaisia ihmisiä on ehdolla”, Peltola vinkkaa.
Se hiljainen tieto on äärimmäisen arvostettavaa ja on tärkeää saada sitä jaettua seuraaville sukupolville. MERVI ROIHA-HÄRKÖNEN
”Radan hallitustyö vaatii äärimmäisen paljon aikaa. Se on varmasti isoin haaste tässä ajassa, kun ihmiset ovat kiireisiä”, toteaa Lappeenrannan raviradan hallituksessa vuosina 2019–2021 toiminut Mervi Roiha-Härkönen.
Luottamushenkilöiltä edellytetään siis osaamisen lisäksi myös halua ja mahdollisuutta sitoutua.
Erityisen tärkeää tämä on Kuninkuusravien lähellä: Oulussa tapahtuma on tulossa vuonna 2025 ja Lappeenranta aikoo myös hakea järjestämisvuoroa uudelleen.
Roiha-Härkönen nostaa oleellisena esiin myös hevosalan kehityksessä tarvittavan eri sukupolvien yhteistyön.
”Jotkut asiat ovat näissä hommissa vain sellaisia, että ne eivät muutu. Se hiljainen tieto on äärimmäisen arvostettavaa ja on tärkeää saada sitä jaettua seuraaville sukupolville”, hän sanoo.
Nuorten saaminen mukaan onkin kohtalon kysymys. He edustavat ravien tulevaa asiakaskuntaa ja tulevia hevosenomistajia. Jos ei ole nuoria, ei ole myöskään lajin tulevaisuutta.
En millään muotoa väheksy kenenkään tietoa ja osaamista, mutta sitä tietoa pitäisi jakaa. Tarvittaisiin uusia ihmisiä kasvamaan mukaan. EVELIINA TALVENSAARI
Kemijärven ravi ry:n puheenjohtaja ja Lapin hevosjalostusliiton hallituksen jäsen Eveliina Talvensaari kaipaa hevosalalle vaihtuvuutta.
”En millään muotoa väheksy kenenkään tietoa ja osaamista, mutta sitä tietoa pitäisi jakaa. Tarvittaisiin uusia ihmisiä kasvamaan mukaan”, hän sanoo.
Talvensaari näkee saman ongelman kautta linjan järjestötyössä ja politiikassakin: innostuneita uusia tekijöitä tarvittaisiin. Osa ikääntyvistä luottamushenkilöistä haluaisi jo pois, mutta heitä suorastaan saatetaan painostaa jatkamaan.
”Kun harva luopuu muutoin kuin, että lopettaa harrastuksessa kokonaan, tietotaito ei siirry ajoissa. Parasta edunajamista lajille olisi, että annettaisiin sitä osaamista käyttöön niin sanotusti ”takapiruna” eli mentoroimalla uusia tulijoita.”
Huomattavaa on, että paikallisissa hevosseuroissa, joista osa pyörittää Kemijärven tavoin kesärataa, naisia on jo hallituspaikoilla runsaasti. Talvensaari arvioi, että viime viikonlopun kesäratapäivillä liki kolme neljästä osallistujasta oli naisia.
Tässä pitää olla valmis tekemään kompromisseja. Kaikilla tasoilla organisaatioita pitäisi tehdä ketterämmäksi ja päätöksentekoa toimivammaksi. ELINA PELTOLA
Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä totesi Ylen aamulähetyksessä Olympiakomitean häirintäkohun aikaan, että naisten urat eivät monista hankkeista ja koulutuksesta huolimatta yllä urheilualan liitoissa edelleenkään luottamusjohtoon asti. Vain voimistelun ja golfin lajiliitoissa on tähän asti nähty nainen puheenjohtajana.
Heinilä olikin taipuvainen siihen, että Ruotsin mallin mukaan otettaisiin ainakin kokeiluun kiintiöt.
MT:n haastattelemasta kolmikosta yksikään ei lämpene ajatukselle. Uudistumista hevosalan hallinnon toimintatapoihin kyllä kaivataan.
”Hippoksen hallituksen vaali oli ainoa paikka elämässäni, missä olen kokenut, että asia oli päätetty ennalta eikä ehdokkuudella ollut todellista merkitystä”, kuvaa kaksi vuotta sitten ehdolla ollut Mervi Roiha-Härkönen.
Toimintatapojen tulisi siis olla oikeudenmukaisia ja kestää avointa tarkastelua.
Eveliina Talvensaari ehdottaa peräkkäisten toimikausien rajoittamista kahteen tai kolmeen ja sen jälkeen luottamushenkilö voitaisiin valita uudelleenkin, jos hän on ollut väliin pois säännöissä määrätyn ajan.
Elina Peltola on ensimmäinen nainen sata vuotta täyttävän Pohjolan hevosystävien hallituksessa ja sen puheenjohtajana. Hän on huolissaan siitä, että Suomen Hippoksen valtuuskunnassa koko alan etu tahtoo jäädä alueellisen edunvalvonnan jalkoihin.
”Tässä pitää olla valmis tekemään kompromisseja. Kaikilla tasoilla organisaatioita pitäisi tehdä ketterämmäksi ja päätöksentekoa toimivammaksi.”
Lue myös:
Hevosalan rakenne tasavertaistumassa
Hevosenomistajissa, hevosharrastajissa ja -kasvattajissa naisia on ollut kautta aikain.
Viime vuosina naisten osuus on ollut nousussa myös ravihevosten omistajina ja kasvattajina, ratsuissa ja poneissa heitä on enemmistö.
Ammattimaisista hevosenhoitajista naisia on enemmistö, ravivalmentajissa ammattilisenssin haltijoista naisia oli 28 prosenttia keväällä 2021.
Hevosjalostusliittojen 15 toiminnanjohtajasta 13 on naisia.
Raviradoistakin nainen johtaa jo selvästi yli kolmannesta eli kahdeksaa rataa.
Naiset ja nuoret ovat yltäneet aiemmin raviurheilun ja hevoskasvatuksen luottamusjohtoon yksittäin.
Keskusjärjestön, Suomen Hippoksen, hallituksessa toimii nyt kautta aikain viides naisjäsen.
Sen valtuuskunnassa on neljä naisjäsentä ja yksi nuorten edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.
Valtuuskunnan varsinaisista jäsenistä kaksi on alle 40-vuotiaita.
Suomen HIppoksen valtuuskunta kokoontuu kevätkokoukseen 17. toukokuuta.
Lue myös:
Minna Mäenpää Suomen Hippoksen toimitusjohtajaksi
- Osaston luetuimmat
