Sipoolainen kenttäratsastaja Axel Lindberg starttasi viikonloppuna Puolassa pitkässä kolmen tähden kilpailussa hevosillaan Quelle Bonne ja Cascada. Cascada sijoittui kolmanneksi 13 ratsukon luokassa, mutta Quelle Bonne jäi kuudenneksi mentyään ohi esteen kapealla tehtävällä.
Lindberg teki vuoden ensimmäinen ulkomaan retkensä vain kahden hevosen kanssa, koska joutui lähtemään laina-autolla. Hän kävi ensin Ruotsissa tekemässä ulkona maastotreenit ja pääsi hyppäämään rataesteitä ulkona isolla kentällä Fredrik Jönssonin silmien alla.
Ruotsissa reilu viikko sitten ohjelmassa olivat kauden ensimmäiset kilpailut, mutta silloin vasta haettiin virettä. Cascadalla hän hyppäsi tarkoituksella vain vesiesteelle saakka ja keskeytti sitten säästääkseen hevosta.
Lindberg summasi, että Puolassa koulukokeessa molempien hevosten kanssa jäi vielä paljon parannettavaa. Maastossa Cascada toimi oikein hyvin, mutta Quelle Bonnen ohimeno esteestä tuli yllätyksenä. Syytä Lindberg ottaa omallekin kontolleen, sillä ratsastajan nopeus ja reaktiokyky eivät olleet ihan samaa, mitä ne ovat kesän mittaan muutaman radan jälkeen.
”Yksi kausi kerrallaan.”
Lindberg on tyytyväinen hevosten suorituksiin erityisesti siksi, että talvi oli haastava kuntoharjoitteluun. Lumitreeniä pääsi tekemään vain muutamana päivänä. Osa kenttäratsastajista treenaa raviradoilla, mutta Lindbergiä pohjan sopivuus laukkaharjoitteluun arveluttaa.
”Estetreenien yhteyteen olen yrittänyt saada mukaan pitkäkestoisempaa treeniä ja puomi- ja kavalettityötä”, Lindberg kertoo.
Kauden päätavoitteena hänellä on nations cup -kilpailu Suomen joukkueen kanssa, mutta paikkaa ei ole vielä päätetty. Kohti Los Angelesin olympialaisia mennään.
”Yksi kausi kerrallaan. Sinne on pitkä matka ja monta muuttujaa”, Lindberg sanoo.
Kenttäratsastus on myös rohkeuslaji. Lindberg kertoo, että häntä itseään ei jännitä liikaa sen enempää oppilaiden kuin omatkaan radat. Kun edetään viisaasti ja osallistutaan aina ratsukolle sopiviin luokkiin, on meno kilpailuissakin turvallista.
”Hyvä jännitys kuuluu tähän lajiin, mutta jos se käy liian isoksi, ollaan väärässä lajissa tai liian isossa luokassa”, Lindberg linjaa.
Yhtä asiaa hän kertoo elämässään jännittävänsä: korkeita paikkoja kuten torneja ja joitain huvipuistolaitteita.
”Kyllä normaaliin vuoristorataan voin mennä, mutta en niihin hurjimpiin laitteisiin”, hän yllättää.