Toiminnanjohtaja Marja Pahkala toteaa mahdollisen takaisinperinnän vaikuttavan Kuninkuusravien järjestämiseen valmistautuvan Oulun raviradan talouspuskuriin. Kuva: Elina Paavola
Valtio karhuaa toimintatukia neljältä raviradalta – yhdeltä voidaan periä takaisin lähes 40 000 euroa: ”Tuntuu turhauttavalta”
Takaisinperintään päätymässä olevat tuet koskevat vuoden 2022 toimintaa.Tilaajalle
Oulun ravirata on joutumassa maksamaan eniten tukia takaisin. Kuva syksyltä 2023, jolloin Äimärautiolla oli käynnissä rataremontti. Kuva: Elina PaavolaNeljä maakuntaravirataa voi joutua maksamaan takaisin osan vuoden 2022 toimintatukirahoistaan. Neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) vahvistaa prosessin olevan käynnissä.
Mahdolliset takaisinperinnät ovat seurausta ministeriön sisäisestä tarkastuksesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV piti vuonna 2022 tekemässään tarkastuksessa MMM:n valtionavustusten valvontaa osittain puutteellisena, minkä seurauksena MMM on tiivistänyt valvontaansa.
”Yksittäisiä ratoja koskien en voi valtavasti kommentoida, mutta neljän radan kanssa selvitetään tukien takaisinperintää. Ratojen toiminta ei ole kaikilta osin mennyt yleisavustuksen ehtojen mukaisesti”, Tapani Sirviö toteaa.
MMM on hevosalan vastuuministeriö, ja sen kautta on maksettu hevosalalle avustuksia noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa tukieuroista maksetaan palkintotukena, raviratojen toimintatukena sekä investointitukena.
Sirviön mukaan mahdollisten takaisinperintöjen taustalla ei ole dramatiikkaa.
”Mitään väärinkäytöksiä ei ole, siis että rahaa olisi mennyt vaikka vääriin taskuihin. On vain käytetty kustannuskirjoa liian laajasti myös sellaisiin asioihin, jotka eivät täytä tukien sääntöjä.”
”Mitään väärinkäytöksiä ei ole, siis että rahaa olisi mennyt vaikka vääriin taskuihin.” Tapani Sirviö
Prosessi on ollut vireillä jo hyvän aikaa. Raviratoja on kuultu asiassa jo kertaalleen, ja nyt käynnissä on toinen vastinekierros, joka päättyy parin viikon kuluttua.
”Radat ovat menettelyn aikana esittäneet näkökulmiaan, jotka osittain on otettu huomioon ja osasta ei ole oltu samaa mieltä”, Tapani Sirviö muotoilee.
Sirviön mukaan pienin takaisinperintään mahdollisesti menossa oleva summa on alle 6 000 euroa ja suurin reilut 39 000 euroa.
Hallintolain edellyttämää menettelyä Tapani Sirviö kuvailee ”melko raskassoutuiseksi”. Varsinaiseen takaisinperintään voidaan ryhtyä syyskuussa päättyvän vastineajan jälkeen.
”Dialogia on käyty kohtuullisen hyvässä hengessä”, hän painottaa. ”Radoille on annettu kuulemisen yhteydessä mahdollisuus tukien vapaaehtoiseen palautukseen, mutta siihen ei ole ryhdytty. Jos rahat saadaan takaisinperintäprosessin kautta, asia päättyy siihen. Jos ei saada, sitten rahat vähennetään tulevaisuudessa vastaavasta tuesta.”
Ministeriöstä ei kerrota mistä radoista on kyse, mutta MT:n soittokierroksen perusteella radat ovat Oulu, Teivo, Seinäjoki ja Kajaani.
Suurin eli lähes 40 000 euron takaisinperintä uhkaa Oulun Äimärautiota.
”Se on aika suuri raha”, Oulun raviradan toiminnanjohtaja Marja Pahkala huokaa.
Pahkala aloitti Äimäraution toiminnanjohtajana kesällä 2023, eli hän ei ole ollut toimessaan vielä vuonna 2022, jonka rahoja nyt käsittelyssä olevat takaisinperinnät koskevat.
”Esimerkiksi ravipäivinä henkilökunnalle ja toimihenkilöille tarjottu ravinto ei ole enää katsottu tukikelpoiseksi. Meille annetussa vastineessa lukee, että ravipäivän järjestämisen kulut pitäisi minimoida, eikä tämä ole ravipäivän kannalta olennainen kulu”, Pahkala selvittää.
”Lisäksi meillä on esimerkiksi lippukoppi kirjattu väärälle tilille, ja sen seurauksena tulkitaan, että tämä ei ole ravitoimintaan liittyvää kulua. Olemme yrittäneet perustella, että lipunmyyntikoppi on aika olennainen osa ravitoimintaa, mutta toistaiseksi tätä ei ole hyväksytty. Tällaisia asioita yritetään vielä saada muutettua.”
Toimihenkilöiden ruokailut eivät äkkiä kuulosta suurelta kuluerältä, mutta Pahkala muistuttaa toiminnan mittasuhteista.
”Radat järjestävät henkilöstön ruokailut eri tavoilla, mutta jos tarjotaan ruoka ja varataan vaikka pari pulloa limsaa tai vissyä per ihminen, niin puhutaan äkkiä 12–15 euron kulusta per henkilö per ravit. Kun väkeä tarvitaan paljon ja ravipäiviä on paljon, kokonaiskulu nousee vuositasolla lähemmäs 20 000 euroa.”
Takaisinperintäprosessi kuormittaa Oulun ravirataa toiminnallisesti ja taloudellisesti. Oulussa ajetaan Kuninkuusravit ensi kesänä.
”Muutakin tekemistä kyllä olisi kuin kaivella kaksi vuotta vanhoja papereita ja selvitellä asioita, jotka on ihan asiallisesti hoidettu ja tehty. Tuntuu turhauttavalta”, Marja Pahkala myöntää.
”Mahdollisesti takaisin perittävä summa on suuri, ja se vaikuttaa olennaisesti meidän puskureihimme ja muihin. Tuona vuonna meillä lisäksi tehtiin tappiota, ja siihenkin nähden tuntuu erikoiselta, että täytyisi vielä maksaa valtiolle tukia takaisin. Ymmärtäisin paremmin sen, jos voitollisesta vuodesta perittäisiin tukia takaisin.”
Oulun raviradan toimintaa pyörittävä Pohjolan Hevosystävät ry sai vuonna 2022 toimintatukea karvan alle 650 000 euroa, eli mahdollisesti takaisinperittävä osa on noin kuusi prosenttia sen toimintatuesta.
”Mahdollisesti takaisin perittävä summa on suuri, ja se vaikuttaa olennaisesti meidän puskureihimme ja muihin.” Marja Pahkala
Toiseksi suurinta pottia ollaan mahdollisesti perimässä takaisin Seinäjoen raviradalta.
”Viimeisin oikaistu päätös oli vähän päälle 18 000 euroa. Siis pääomaltaan, viivästyskoronhan ministeriö laskee viimeisestä maksuerästä alkaen eli vuoden 2022 lopusta”, toiminnanjohtaja Jyri Saranpää huomauttaa.
Saranpää pitää takaisinperinnän perusteita osin ristiriitaisina.
”Siellä on mielestäni tulkintoja, jotka vähän hämmentävät. Vaikuttaa, että tulkinnat ja ohjeistukset eivät ole olleet koko ajan täysin samanmuotoisia.”
Seinäjoen raviradan toiminnasta vastaava Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto sai vuonna 2022 ravitoimintaan reilut 632 000 euroa toimintatukea, eli takaisinperintään menossa oleva osuus on vajaat kolme prosenttia sen tukieuroista.
”Vaikuttaa, että tulkinnat ja ohjeistukset eivät ole olleet koko ajan täysin samanmuotoisia.” Jyri Saranpää
Teivon ja Forssan raviratoja vetävä Elina Hirvonen vahvistaa Teivon olevan mahdollisen takaisinperinnän kohteena. Sen osalta mahdollinen takaisinperintä on verraten pieni, Hirvosen mukaan noin 8 000 euroa.
”Kaikille radoille jokainen tonni on liikaa, mutta isossa kokoluokassa rahareikiä tuntuu aina ilmaantuvan”, Elina Hirvonen kuvailee.
”Prosessi on varmasti kaikkien ratojen osalta kesken. Istumme vielä keskusjärjestön talousihmisten kanssa alas ja mietimme porukalla, mitä näistä asioista pitäisi tulkita. Omasta mielestämme olemme noudattaneet annettuja ohjeistuksia.”
Tampereen Ravirata Oy sai vuonna 2022 toimintatukea reilut 971 000 euroa, joten takaisinperittävä summa on alle prosentti sen toimintatuesta.
Neljäs takaisinperinnän uhkaama rata on Suomen pienin maakuntaravirata Kajaani, jonka osalta asian MT:lle vahvisti Kainuun Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Sivonen. Kainuun Ravirata Oy:tä uhkaa pääomaltaan hieman alle 6 000 euron takaisinperintä. Vuoden 2022 tukirahoista summa on vajaat neljä prosenttia, sillä raviratayhtiön saama toimintatuki oli 160 000 euroa.
Raviurheilun tukirahat
Hevostalouden edistämiseen on valtion budjetista ohjattu viime vuosina vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Tukirahoitukseen siirryttiin vuonna 2017, jolloin uusi Veikkaus aloitti toimintansa. Siihen asti raviurheilun rahoituksen tuotti hevospeliyhtiö Fintoto Oy, jonka Suomen Hippos omisti kokonaan.
Yli puolet hevostalouden edistämisen rahoista maksetaan suoraan ravien palkintoihin käytettävinä palkintotukina. Suomen 19 maakuntaravirataa saavat vuodessa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa toimintatukea.
Ensi vuodelle hevostalouden edistämisen rahoitusta ollaan leikkaamassa.
Samaan aikaan käynnissä on rahapelilainsäädännön uudistaminen, jossa hevospelien kohtalo on vielä auki.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
