Juha Puhtimäellä on iso rooli Helsingin Puna-Mustien kehittämisessä. Kuva: Timo Julkunen
Juha Puhtimäellä on monta roolia – ”Olen tottunut olemaan sinut jännityksen kanssa”
TotoTV:n isäntänä debytoinut monitoimimies tekee useampaakin urheilulajia tutuksi.Tilaajalle
Pitkään aktiivisena ravi-ihmisenä tunnettu Juha Puhtimäki on ottanut ravien parissa uudenlaisia askelia. Kuva: Ville ToivonenJuha Puhtimäki on yksi Suomen tunnetuimmista pesäpalloilijoista. Lisäksi mies on uinut pitkään ravipiireissä kuin kala vedessä. Tällä viikolla ”Putte” teki uuden aluevaltauksen uudistuneen TotoTV:n isäntänä heti pelin avanneena aprillipäivän iltana. Tutisiko puntti uudessa näkyvässä hommassa?
”Oli sellainen positiivinen kutina. Olen tottunut olemaan sinut jännityksen kanssa. Haluankin kokemuksia, joissa jännitys on mukana”, Puhtimäki hehkuttaa.
Pientä lisäkierrettä saatiin teknisten haasteiden ansiosta, mutta nekin kuuluvat suoraan lähetykseen.
”Oli äänien kanssa vähän säätämistä. Ikimuistoinen lähetyshän se oli, eikä siinä päässyt helpolla. Lopussa päästiin jo puhumaan asioista laajemminkin. Siinä pääsi studioisännän roolin kanssa sinuiksi, kun ei tarvinnut huolehtia muusta.”
Aivan kylmiltään ei Puhtimäki äänitöihin lähtenyt, sillä aktiivinen pesäpalloilija on tuonut viime vuosina päälajiaan esille livestriimauksen kautta.
”On niissä vähän samaa henkeä. Käytännössä olen hallinnoinut niitä lähetyksiä, ja se helpotti nykyiseen rooliin valmistautumista.”
Sisältöjen kanssa studioisäntä aikoo jumpata lisää, kun kokemusta kertyy.
”Kyllä siinä roolissa pitää uskaltaa haastaa ja kysyä asioista. Välillä unohtuu, että kyse on kuitenkin urheilusta. Ihmiset haluavat tietoa, oli kyseessä sitten pelaaja tai raviurheilun harrastaja. Puhutaan kuitenkin elävästä olennosta, jolla voi olla hyvä tai huonompi päivä. Myös varusteet ja muut taustatekijät kiinnostavat myös pelaajia.”
Raviurheilu ja hevoset ovat tulleet Puhtimäelle yhä tärkeämmäksi osaksi elämää. Hän sanoo varsinkin ravivalmentamisen olevan mahtavaa terapiaa.
”Vaikka välillä valmennus on aiheuttanut harmaita hiuksia, se antaa paljon. Valmentamani hevonen Lugauer on tosi mukava ja kiltti. Toisaalta se osaa näyttää luonteensa. Nykyinen matkani raviurheiluun on alkanut ravipeleistä, mutta siirtyi hyvin nopeasti itse hevoseen.”
Kaikkein parhaiten Puhtimäki tunnetaan pesäpalloilijana. Ilmajoelta kotoisin olevan pelaajan ensimmäinen kausi Superpesiksessä oli jo vuonna 2005, jolloin seurana oli Koskenkorvan Urheilijat.
Puhtimäen saavutukset päälajissa ovat mykistävät. Tilillä on muun muassa kolme Suomen mestaruutta (2018, 2019, 2021), kahdeksan Itä-Länsi-ottelua, pudotuspelien tärkeimmän pelaajan titteli (2018), valinta kaksi kertaa vuoden lukkariksi (2019, 2024) sekä valinta vuoden pesäpalloilijaksi vuonna 2019.
Viime vuodet ovat kuluneet Tampereella, jonne Puhtimäen perhe on asettunut. Manse PP:n riveissä tuli Suomen mestaruus vuonna 2021. Viime kauden jälkeen julkaistiin Puhtimäen siirto helsinkiläisjoukkue Puna-Mustiin, jonka edustusjoukkue pelaa Ykköspesiksessä.
Näyttääkin siltä, että uran kypsässä vaiheessa lajin lähettiläs on profiloitunut viemään pesäpalloa kasvukeskuksiin, missä sillä on perinteisesti ollut hieman vaatimattomampi asema.
”Kyllä se on tullut mulle kutsumuksena vähän vahingossa. Olin aikoinaan varmaan ensimmäinen, joka alkoi viemään pesistä eteenpäin somen kautta. Se tuntui itselle luontevalta, ja ymmärrän uusien ihmisten merkityksen lajille.”
Raviurheilu on Juha Puhtimäelle tuttua myös kilpakärryiltä. Uran 46 kisasta on tullut kolme voittoa. Kuva: Ville ToivonenPuna-Mustia ei kannata verrata Kaisaniemen Tiikereihin, joka oli aikansa pikavoittoihin pyrkinyt projekti viedä pesäpallo Kehä kolmosen sisäpuolelle. PuMulla on vankat perinteet, ja sen nykytoiminta on vireää.
”Puna-Mustat on perustettu jo toisen maailmansodan aikana evakkojen toimesta. Miehet voittivat 1970-luvulla Suomen mestaruuden, ja naisilla on useampikin mestaruus. Seurassa on tehty varsinkin viimeiset vuodet todella kovasti töitä uuden tulemisen eteen. Juniorityö on kehittynyt tosi paljon, kuten myös laajemminkin pääkaupunkiseudulla.”
Pelaamisen lisäksi Puhtimäellä on rooli myös seuran myynnissä. Junioripuolella lajin lähettiläs vetää junnuille leirejä ja joskus myös treenejä. Varsinkin juniorityö on kokeneelle laji-ihmiselle tärkeää.
”Helsingissä pyritään saamaan pelaajapolku ihan huipulle asti. Juniorityö on myös nuorisotyötä. Lasten ja nuorten kanssa toimiminen on samalla kasvattamista.”
Puhtimäki innostuu aivan uusille kierroksille, kun puhe tulee urheilun kasvattavasta vaikutuksesta. Ehkä taustalla on myös oma koulutus nuorisoalalta.
”Urheilusta saa hyviä arvoja elämään, ja oppii käsittelemään erilaisia tunteita. Tuntuu välillä, että tunteiden käsittely ja toisen tunteiden huomioon ottaminen on nykyään vaikea asia. Urheilu antaa näihin eväitä. Osaat voittaa, osaat kärsiä tappioita, ja tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa.”
”Isyys on ainoa oikeasti tärkeä asia. Olen ymmärtänyt sen aina, mutta nyt myös syvemmin tiedostanut.”
Puna-Mustien edustusjoukkueessa on laajemminkin kokemusta Superpesiksestä. Nuorta voimaa tulee pääkaupunkiseudulta sekä farmisopimuksen puitteissa Manse PP:stä. Edustusjoukkueen tavoitteet on naulattu hyvin konkreettisesti.
”Superpesikseen nousu on tavoitteena seuraavan kahden kauden aikana. Se on selkeästi määritelty tavoite. Tällä kaudella Kiri on varmaankin suurin nousijasuosikki, mutta lasken meidätkin neljän kärkijoukkueen porukkaan.”
Puhtimäkeä tuntuu ärsyttävän moni pesäpalloon liittyvä ennakkoluulo, joista ehkä räikein esimerkki on pesäpallon urheilullisuuden vähättely.
”Pesikseen liittyy paljon vääriä uskomuksia. Ihmiset muistelee omaa kouluaikaansa, joka on nykypesiksestä aika kaukana. Pesis todellakin on urheilua. Kovimmat pelaajat ovat todella tiukassa kunnossa. Lajissa on toki esimerkiksi lyöjäjokereita, joilla on spesiaalitaitoja. Joku Juha Niemi ei ehkä ole urheilijan prototyyppi, mutta hän osaa lyödä palloa kaikkein kovimmin.”
Lajin rikkaus onkin siinä, ettei ole vain yhtä pelaajatyyppiä, joka pystyy uskottavasti pelaamaan pesistä.
”Kyllä pesiksen huipulla pystyy olemaan hyvin monentyyppisiä ihmisiä. Se vaatii silti pelin ymmärrystä ja kykyä toimia paineen alla. Ja pitää osata lyödä joka tilanteeseen oikeanlaiset lyönnit. Lisäksi ulkopelipaikalla ei pärjää, jos heität palloa alle 120 km/h. Nykypelaajien juoksunopeus on niin kova. Pelinähän pesäpallo on tosi monipuolinen.”
”Hevoskansa tekee sen työn, että tästä noustaan.”
Pesäpalloilija, myyntimies, juniorivalmentaja, ravivalmentaja, studioisäntä. Ja myös isä. Viime elokuussa pesäpalloilijan tie vei synnytyslaitokselle lähes välittömästi ottelun jälkeen.
”Kerkesin pelin jälkeen käymään kotona, ja sitten lähdettiinkin takaisinpäin. TAYS sijaitsee nimittäin Kaupin pesäpallostadionin vieressä.”
Isyys on Puhtimäelle pitkäaikainen unelma. Vaikka aina ei ole helppoa, ja väsymys painaa päälle, kertoo kiireinen monitoimimies perheenisän roolin antavan hyvin paljon.
”Tekee hyvää tällaiselle hulivilille, että tulee rauhoittavaa tekemistä. Se on erilaista, ja antaa paljon perspektiiviä asioihin. Lapsista olen aina tykännyt paljon. Koulutuskin on nuoriso- ja vapaa-aikapuolelle. Isyys on ainoa oikeasti tärkeä asia. Olen ymmärtänyt sen aina, mutta nyt myös syvemmin tiedostanut.”
Juha Puhtimäki on hakenut ravioppia muun muassa huippuvalmentaja Markku Niemisen tallilla. Kuva: Rami MarjamäkiLopuksi keskustelussa palataan vielä raviurheiluun. Monien laji-ihmisten kanssa nousee huoli lajin tulevaisuudesta, sillä tällä hetkellä ollaan monessakin mielessä murroskohdassa. Puhtimäellä on tähän selkeät teesit.
”Markku Nieminen sanoi, ettei tämä niin kaukana ole laman aikana koetusta. Silloin oltiin lähellä sitä, että laji sellaisenaan loppuu. Hevoskansa tekee sen työn, että tästä noustaan.”
Klassista sanontaa myötäillen vastakkainasettelun aika on ohi.
”Ihan turhaa vastakkainasettelua on ollut viime vuodet. Raviurheilu tarvitsee sekä ammattilaisia että harrastajia. Ja lisäksi ison perheen ympärille. Sillä tullaan saamaan asioita paremmaksi. Töitä se vaatii, mutta mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Jaksan uskoa tulevaisuuteen, sillä tämä on älyttömän hieno laji.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
