Vuoden lopulla 32 vuotta täyttävä Jani Ripatti on ohjastanut urallaan lähemmäs 800 starttia. Kuva: Jenni Rautiainen
Jani Ripatti on panostanut kengittäjän uraan – Kari Viisterä on nuoren hevosalan ammattilaisen tärkein oppimestari
Jani Ripatin kengitysasiakkaat koostuvat monipuolisesti sekä ravureista, ratsuista että poneista.Tilaajalle
Jani Ripatti ajaa mielellään myös kilpaa. Raveissa kiertäminen tapahtuu kuitenkin kengityssepän työn ehdoilla. Viime perjantaina Jani nappasi voiton Mari Sorviston valmnentamalla No Cashilla Lappeenrannan raveista. Kuva: Satu PitkänenMikkelistä kotoisin olevalla Jani Ripatille uravalinta oli jo selvä peruskouluikäisenä. Hevoset ja raviurheilu oli keskiössä yläasteikäisen Janin elämässä. Alkuinnostus hevosiin syntyi vanhempien kautta. Sari ja Petri Ripatti ovat pyörittäneet laajamittaista valmennustoimintaa jo 90-luvulta lähtien omien ansiotöidensä ohella. Tärkeimpänä oppimestarinaan Jani pitää jo edesmennyttä Kari Viisterää.
”Aloin käymään Kari ja Heli Viisterän luona aloittaessani yläasteen. Sieltä saatua oppia hyödynnän edelleen päivittäisessä työssäni.”
Viisterän tallilla Jani sai yhä enemmän vastuuta hyvän työasenteensa avulla.
”Vastuu opetti todella paljon. Vasta jälkikäteen ymmärsin kuinka paljon Kari ja Heli luottivat peruskouluikäiseen kaveriin.”
Peruskoulun jälkeen Jani ei kuitenkaan hakenut hevosalan kouluun. Syynä ei ollut innostuksen hiipuminen, vaan käytännön realismi.
”Siinä kohtaa tuntui hyödyllisemmälle hankkia jonkin toisen alan ammatti. Mikäli hevosala ei kuitenkaan tuntuisi omalle myöhemmässä vaiheessa työelämää.”
Jani suorittikin putkiasentajan tutkinnon kolmessa vuodessa. Koulun ulkopuolinen aika kului kuitenkin edelleen tiiviisti hevosten parissa Viisterän tallilla. Puheen kääntyessä uudestaan sekä ohjastajana ja valmentajana hienosti menestyneeseen Kari Viisterään, nostaa Jani esiin Viisterän hevosmiestaidot.
”Silloin ei aina ymmärtänyt miksi Kari teki tietyt asiat juuri omalla tavallaan. Jälkikäteen on ymmärtänyt, kuinka esimerkiksi kaikki hevosen valmentamiseen liittyvät asiat olivat tarkkaan harkittuja asioita. Karihan menestyi usealla hankalahkolla hevosella, jolla muut eivät olleet aiemmin päässeet juuri mihinkään”, muistelee Jani lämmöllä reilut 10 vuotta sitten menehtynyttä oppimestariaan.
Putkiasentajan töitä Jani ei ole käytännössä tehnyt päivääkään valmistumisen jälkeen. Alta parikymppisenä nuoren raviammattilaisen tavoitteena oli ravivalmentajan ura. Hän ehti nähdä useamman valmennustallin toimintaa vajaan kolmen vuoden aikana 2010-luvun alun molemmin puolin.
”Olin muun muassa Tuomas Korvenojalla ja Tapio Perttusella. Ruotsissa olin Timo Nurmoksella pätkän. Työpaikan vaihtamisessa ei ollut syynä, ettenkö olisi viihtynyt. Halusin vain nähdä mahdollisimman monen ammattivalmentajan toimintaa.”
Vajaan kolmen vuoden jälkeen Janista kotiinpaluu Mikkeliin alkoi tuntua houkuttelevalle vaihtoehdolle. Kohtalo puuttui peliin ikävällä tavalla tammikuussa 2012.
”Kari menehtyi sairaskohtaukseen, ja Heli tarvitsi apua hevosten kanssa. Työtilanteeni oli silloin sen kaltainen, että pystyin heti lähtemään auttamaan Heliä tallinpidossa. Se oli luonnollisesti kaikille todella raskasta aikaa. Vuoden verran autoin Heliä tallin pidossa.”
Vaikka hevosten valmentaminen oli alun perin kiinnostanut Jania eniten, oli kengittäminen saanut yhä suuremman roolin arjessa. Niinpä töiden loputtua Heli Viisterällä alkoi Jani kengittää yhä enemmän hevosia Mikkelin seudulla. Toki kengitysasiakkaita ei heti riittänyt täysipäiväiseen toimimiseen.
”Kävin aluksi useampana päivän viikossa Terho Rautiaisella ajamassa hevosia. Kun kengitysasiakkaita tuli lisää, vähensin Terholla käymistä. Nykyisellään käyn Terhon luona ajamassa hevosia yhtenä arkipäivänä viikossa. Pysyy tuntuma hevosten valmentamiseen yllä. Autan toki Rautiaisella muutenkin tarpeen mukaan esimerkiksi heidän ollessa ravireissuilla.”
Terho Rautiaisella on kuitenkin nykyään toinen rooli Janin elämässä. Jani on pitänyt yhtä jo useamman vuoden Terhon ja Maarit Huttusen Jenni-tyttären kanssa. Nuorella parilla on kaksi yhteistä hevosta, joiden valmennusvastuu on Janin mukaan Jennillä. Yksi hevosista on mielenkiintoinen kaksivuotias Maggie Cloudin jälkeläinen Reason To Be. Toisena hevosena löytyy S.J.s Caviarilainen V.G. Caviar.
”Minä pidän hevoset kengässä. Jennillä pysyy ohjat minua paremmin käsissä. Lopputulos on varmasti näin parempi”, naurahtaa Jani.
Mikkelin seutu on hevosrikasta aluetta, ja näinpä Janin asiakaskunta koostuu ravureista, ratsuista ja poneista. Jani kengittää keskimäärin viisi hevosta päivässä.
”Töitä riittää oikein hyvin, asiakkaita on noin 100 kilometrin säteellä Mikkelistä niin etelään kuin pohjoisenkin suuntaan.”
Mikkelin seudulla riittää kengityssepistä hyvin tarjontaa. Janin asiakasmäärät kasvoivat melko nopeasti luonnollisesti hyvän työjäljen kautta. Mutta myös hyvän asiakaspalvelun kautta.
”Minulle oli heti ensimmäisestä kengityskeikasta tärkeä olla aina paikan päällä sovittuun aikaan. Puskaradion kautta tällaiset asiat levisivät nopeasti, ja sain melko nopeaan tahtiin asiakkaita.”
Irtokengät ovat luonnollisesti jokaisen kengityssepän murheenkryyni. Ongelma, josta Janikaan ei luonnollisesti ole jäänyt osattomaksi. Hänellä on kuitenkin periaatteena pyrkiä käymään lyömässä irtokenkä takaisin viimeistään parin päivän sisällä.
”Kengityssepistä ei alueellamme ole pulaa, mutta irtokenkien laittamista kysellään minultakin useasti. Toki ymmärrän hevosomistajien haluavan nopeasti pääsevän liikuttamaan hevosiaan. Omien kengitettävien irtokenkien korjaus kuuluu mielestäni jokaisen kengityssepän asiakaspalveluun.”
Nykyisellään Janilla ei ole enää haavetta ryhtyä täysipäiväiseksi ravivalmentajaksi. Alan realiteetit ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi.
”Ravitallin pito on todella kokopäivätyötä. Kengityssepän työstä saan kuitenkin varman toimeentulon. Ei sepän työkään fyysisesti helpoimmasta päästä ole. Työmäärän pitäminen järkevissä rajoissa sekä toiminnan hyvä organisointi helpottavat paljon työssä jaksamista. On myös pystyttävä järjestämään aikaa perheelle.”
Oman jaksamisen tärkeys nousee esiin myös ohjastajana toimimisessa. Jani on ajanut viime vuosina vajaan 100 startin vuositahdilla.
”Kilvanajaminen on mukavaa. Lähden mielelläni ajamaan kilpaa, kuitenkin kengityssepän työn ehdoilla. Pitää pystyä palvelemaan kengitysasiakkaat lupaamallani tavalla.”
- Osaston luetuimmat
