Toope auringonlaskun ratsastuksella kotimaisemissa Mäntsälässä. Kuva: Katja Karjalaisen albumi
Paralympialaisten mitalitoivo, vuodesta 2006 huipulla kisannut Katja Karjalainen etsii kummia Toopen viimeiseen tanssiin – "Oikeasti alkaa olla lompakko tyhjä"
Tokion paralympialaisiin osallistuu ratsukko, jolta perustellusti odotetaan huippumenestystä. Tukijoiden löytäminen matkalle on ollut tälläkin kertaa pararatsastajille todella vaikeaa.
Katja Karjalainen (59) ja Dr. Doolittle ”Toope” (18) tanssivat vielä kerran yhdessä kansainvälisellä areenalla paralympialaisissa Tokiossa. Kuva: SRL/ Sanna HeinonenPararatsastustuksen maailman ranking-listalla kymmenentenä oleva mäntsäläläinen Katja Karjalainen on pitkän kilparatsastusuransa aikana saavuttanut kansainvälisistä kilpailuista useita mitaleita ja aina vähintään pistesijan. 25-vuotiaana vakavaan verisuonitulehdukseen sairastuneella Karjalaisella on sadan prosentin näkövamma sekä lihasheikkoudesta ja -kadosta johtuvia liikuntarajoitteita.
Paikan Tokion paralympialaisiin hän sai ranking-sijoituksensa perusteella jo tammikuussa 2020, yhtenä kolmesta eurooppalaisesta pararatsastajasta. Suomen Paralympiakomitea nimesi 1a-ryhmässä ratsastavan Karjalaisen ja hevosensa Dr. Doolittlen eli Toopen Suomen edustusjoukkueeseen Tokioon tammikuussa 2021.
Ratsastukseen saatiin myös niin sanottu “villikorttipaikka”, joka tuli myös Mäntsälään. Sen lunasti pararatsastaja Pia Pauliina Reitti ja Supremo-ruuna eli “Seppo”. Viimeksi Suomella oli kaksi ratsukkoa Lontoon paralympialaisissa vuonna 2012. Tuolloin Karjalainen toi Suomelle hopeaa vapaaohjelmasta.
Tokioon on Suomea lähdössä edustamaan 11-henkinen joukkue, jossa on eri lajien urheilijoita.
Omasta taskustaan kilparatsastaja joutuu kaivamaan tuntuvia summia, vaikka edustaakin omaa maataan ja lajiliittoaan arvokilpailuissa. Paralympiakomitea on todennut, että Karjalaiselta ja Toopelta odotetaan Tokiosta mitalia.
Karjalainen kertoo olevansa hieman hämmentynyt siitä, että tukijoita ei paralympiamatkalle ole löytynyt.
”Tämä on marginaalilaji, mutta sponsorina saisi kansainvälistä näkyvyyttä. Edes kotikuntaa ei ole kiinnostanut tukeminen, vaikka Mäntsälästä lähtee kaksi edustajaa Tokioon”, Karjalainen sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön 20 000 euron urheilija-apurahan Karjalainen on tälle vuodelle saanut.
”Olen kisannut kansainvälisellä tasolla vuodesta 2006 lähtien. Oikeasti alkaa olla lompakko tyhjä.”
Ongelma on tuttu. Myös Rion paralympialaisiin Suomella olisi ollut kaksi paikkaa, mutta rahoitusta oli vaikea löytää.
Karjalainen huokaa puhelimessa pitkään ja pitää pienen tauon puheessaan.
”Koronavuonna pelkkiin peruskuluihin meni yli 40 000 euroa, sillä vanheneva kilpahevonen tarvitsee tarkan perushoidon lisäksi usein kehonhuoltoa. Olympiaurheilijoilla huomioitiin koronavuoden tuomat lisäkustannukset, mutta jostain syystä paralympiaurheilijoilla ei.”
Hyvänä puolena välivuodessa Karjalainen näkee sen, että oli aikaa kouluttaa hevosta entistä pidemmälle. Tästä hän kiittää ratsuttajaansa Noora Nybergiä.
Viime viikolla Saksan Mannheimissa Karjalainen ja Toope sijoittuivat vapaaohjelmassa toisiksi yhteisen uransa toiseksi parhailla prosenteilla. Päätuomarin antaman arvokkaan palautteen perusteella tiimi hioo nyt vapaaohjelman koregrafiaa Tokiota varten entistä selkeämmäksi.
Treenaamisen lisäksi kilpailumatkan valmisteluihin kuuluu valtava määrä yksityiskohtia ja hoidettavia asioita.
”Hevosen rokotukset, loishäädöt, olinpaikkailmoitukset, mukaan tulevien varusteiden kirjaaminen ja punnitseminen kaviokoukun tarkkuudella, rehujen kirjaamiset ja hyväksyttämiset kilpailujärjestäjillä ja niin edelleen”, Karjalainen luettelee.
Hänet itsensä arvottiin antidoping-toimikunnan testipooliin, joten omat tekemiset ja menemiset pitää nyt tarkasti kirjata Wadan järjestelmään ennen Tokiota. Ovella saattaa myös joku päivä seistä Wadan edustaja virtsanäytepurkin kanssa.
”Järjestelypalavereja pidetään kahden viikon välein, sillä mikään asia ei saa unohtua tai jäädä hoitamatta.”
Kilpauran piti loppua vuonna 2016 Rion paralympialaisiin. Vuonna 1962 syntynyt Karjalainen päätti kuitenkin jatkaa auttaakseen Suomea saamaan paratsastuksen joukkueen seuraaviin paralympialaisiin.
Se ei onnistunut, mutta hän on orientoitunut vielä kerran lähtemään 18-vuotiaan Toopen kanssa arvokisoihin. Siellä he esittävät vapaaohjelmansa Rondò Venezianon iloisesti pirskahtelevan musiikin tahtiin.
”Jos vaikka löytyisi jostain kummi, joka haluaa auttaa ja tanssia sen viimeisen tanssin kanssamme. Toopelle ei tämän jälkeen enää kisamatkoja tule, Tokion jälkeen hän on eläkkeensä ansainnut.”
Lue myös:
Suomi saa kaksi paikkaa Rion paralympialaisten ratsastukseen – esteeksi voi tulla rahoituksen puute
Katja Karjalainen
- 59-vuotias pararatsastaja Mäntsälästä, seura Kirvunkylän Ratsastajat
- saavutukset:
- paralympialaiset Lontoo 2012 hopea ja 5. sija, Peking 2008 4. ja 7., Rio 2016 7.
- MM-pronssi 2010, EM-pronssi 2011
- Lisäksi hänellä on useita PM-ja SM-mitaleja.
- Dr Doolittle (kilpaillut myös nimellä Woikoski High Flow) eli ”Toope” on 18-vuotias punarautias hannoverruuna, isä Duntroon (ii. Donnerhall), emä Galina ja emänisä Grand Cru.
- Sen kasvattaja on Hans-Hermann Brunckhorst ja omistajat Katja Karjalainen ja Sara Maattola-Lindholm.
- Katja Karjalaisen esittely SRL:n sivulla
- Osaston luetuimmat
