“Hypätään, ennen kuin meidät työnnetään!” ‒ David Marlin kehottaa hevosalaa ottamaan kritiikin vakavasti

Suomen Ratsastajainliiton ratsastusfoorumissa huomenna lauantaina kuullaan etäyhteydellä David Marlinin puheenvuoro hevosurheilun sosiaalisesta toimiluvasta (social licence to operate, SLO).

Marlinin puheenvuoron jälkeen foorumissa käydään paneelikeskustelu, jossa mietitään, miten ratsastusurheilun toimijat voivat olla mukana lunastamassa alan sosiaalista toimilupaa eli yhteiskunnallista hyväksyntää. Hänen puheenvuoronsa otsikko on “Let´s jump before we are pushed” (hypätään, ennen kuin meidät työnnetään).

Sähköpostihaastattelussa tohtori Marlin toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että hänen näkemyksensä mukaan hevosurheilulla on tällä hetkellä globaalisti sosiaalinen toimilupa, mutta ilman ennakointia ja toimintaa se voi hyvinkin olla vaarassa.

“Meidän tarvitsee vain muistaa Tokion olympialaiset ja modernin viisiottelun tapahtumat. Siellä lajin toimijat menettivät 'sosiaalisen toimilupansa’ hevosyhteisön sisältä ja sen ulkopuolelta koituneen painostuksen takia. Tilanne syntyi modernin viisiottelun toimijoiden ylimielisyydestä asenteessa sekä ratsastajien että valmentajien käyttäytymiseen”, Marlin sanoo viitaten saksalaisen kilpailijan Annika Schleun ja hänen valmentajansa Kim Raisnerin väkivaltaiseen käytökseen hevosta kohtaan.

Marlin toteaa, että Raisnerin lyönti tuskin satutti hevosta, mutta se oli huono signaali, joka herätti paheksuntaa useimmissa hevosihmisissä ja suuressa osassa maallikkoja.

“Tuollainen käytös herättää myös huolen siitä, että jos urheilijat ja valmentajat ovat valmiita tekemään tämän kameroiden ja miljoonayleisön edessä, mitä he ovat valmiita tekemään kulissien takana?”

Marlinilla on kuitenkin hevosyhteisölle lohduttava sanoma, sillä ratsastusurheilun toimijat ovat tehneet viimeisten 20 vuoden aikana paljon hevosten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi ratsastuksen kansainvälinen kattojärjestö FEI on teettänyt paljon hyvinvointitutkimusta, joskaan järjestö ei ole Marlinin mukaan viestinyt aiheesta kovin taitavasti ja riittävästi.

Marlin itse on tutkinut paljon hevosten lämmönsäätelyä ja toteaa, että viimeisimmissä olympialaisissa kuumuus on ollut iso haaste hevosten hyvinvoinnille kilpailuissa.

“Saatamme mahdollisesti nähdä 40 asteen päivälämpötiloja Pariisin 2024 olympialaisissa ja monissa kesätapahtumissa Euroopassa. Tietämys ääriolosuhteiden hallinnasta on jo olemassa, mutta meidän on varmistettava, että ihmiset ovat keinoista tietoisia ja käyttävät tietoa auttaakseen hevosia.”

Useita muitakin hevosten ja ratsukoiden turvallisuutta parantavia uudistuksia on alalla tehty. Marlinin mukaan esimerkiksi kehittyneellä ratasuunnittelulla ja turvaesteillä on saatu vähennettyä estehevosten kaatumisia ja vakavia loukkaantumisia.

“Mutta aina on parantamisen varaa. Ratsastuspohjien paranemisesta ja eläinlääketieteellisen diagnostiikan ja hoitojen kehittymisestä huolimatta ontumat ovat edelleen suuri huolenaihe.”

Marlin arvelee, että jalkavammojen yleisyys on seurausta hevosten valmennuksen ongelmista. Hän toteaa, että asiantuntijoiden kokemuksen mukaan monet kilpahevoset ovat joko yli- tai alitreenattuja.

“Tämä tarkoittaa, että hevoset saattavat tulla kilpailuihin jo valmiiksi vammautuneina tai sitten ne loukkaantuvat suorituksen aikana joko huonon kunnon tai aiemman vamman tai molempien yhteisvaikutuksesta.”

Marlin kaipaa lisää tutkimusta hevosten valmentamisen ja vammojen synnyn yhteydestä. Tähän tutkimuskäyttöön on kehitetty viime vuosina teknologiaa, joka auttaa analysoinnissa. Vaikka tällaiset tutkimukset ovat kalliita, niillä voitaisiin Marlinin mukaan auttaa lisäämään ratsastajien ymmärrystä siitä, miten hevoset pysyvät terveinä ja suorituskykyisinä.

Marlin on tyytyväinen, että FEI perusti riippumattoman toimielimen, joka seuraa hevosalan etiikkaa ja hevosten hyvinvointia.

“Equine Ethics and Wellbeing Commissionin (EEWB) perustaminen on myös askel oikeaan suuntaan ja työkalu varmistaaksemme, että keskitymme hevosten hyvinvointiin.”

Suurimmat uhat hevosurheilun sosiaalisen toimiluvan menettämiseen tulevat siis Marlinin mukaan alan sisältä, vaikka ulkopuolinen painostus on myös mittavaa. Marlin varoittaakin vähättelemästä useiden eläinsuojelujärjestöjen sanomaa.

“Meidän on kuunneltava myös hevosurheilun vastustajien näkemyksiä. Esimerkiksi PETA:n ja Animal Aidin toimijat eivät ole tyhmiä, vaan hyvin perillä alasta ja heillä on käytettävissään resursseja mielipidemuokkaukseen. Monesti esitetty kritiikki on myös pätevää, vaikka se onkin epämiellyttävää hevosurheilussa mukana oleville.”

Marlin sanoo, että ylimielisyys kritiikin edessä ja vastustajien leimaaminen hulluiksi on asia, joka pitää estää, sillä sitä ala joutuisi katumaan tulevaisuudessa.

“Me kaikki puolustamme urheilua, josta nautimme ja josta elämme. Saatamme kuitenkin katsoa alaamme kuin tunnelin läpi ja ajatella, ettei hevosurheilua kukaan eikä mikään pysty lopettamaan. Näin luultavasti ajateltiin aikanaan karhun syöttipyynnistä, koiratappeluista tai eläinsirkuksista.”

Marlin huomauttaa, että maailmalla on viime vuosina esimerkkejä useista kielletyistä ja lakkautetuista eläinurheilun lajeista.

“Yhteenvetona totean siis, että suurin uhka hevosalalle on se itse, ellemme ota kritiikkiä huomioon ja tee jatkuvasti parannuksia hevosten hyvinvointiin.”