MT Hevoset julkaisi viime torstaina uutisen, jonka mukaan usean hyvin menestyneen ammattivalmentajan hevosten lääkeainenäytteissä on viime kuukausina ollut kiellettyjä löydöksiä.
MT varmisti asian useista lähteistä.
Kohun ensimmäiset laineet löivät yli kuukausi sitten. Heinäkuun alussa uutisoitiin kahden ravihevosen asettamisesta kilpailukieltoon. Kattojärjestö Suomen Hippoksen kommentti tapauksesta oli, että asiat ovat keskeneräisiä. On syytä korostaa, ettei ole tietoa, liittyvätkö kyseiset hevoset nyt käsillä olevaan vyyhtiin.
Viime viikkojen aikana raviurheilua seuraavat ja sen parissa työskentelevät ihmiset ovat kuulleet huhuja suuremmasta hevosten lääkitykseen liittyvästä kohusta. Puskaradio on laulanut erityisen kovalla äänellä viimeksi kuluneen viikon aikana. Pahimmissa teorioissa on esitetty väitteitä järjestelmällisestä dopingin käytöstä.
Moni on ollut tietävinään asioiden oikean tilan, mutta todelliset tietäjät taitavat olla edelleen vähissä. Juoruiluun perustuva tiedonvälitys ei todellakaan tee hyvää raviurheilulle.
Nyt tilanne on se, että ravikansan syvien rivien silmissä kaikki ammattivalmentajat ovat epäilyksen alaisia.
Hippokselle asia on äärimmäisen herkkä ja kiusallinen. Ennen aikojaan tapauksesta ei pystytä tiedottamaan juuri mitään – tai oikeastaan mitään muuta kuin itse asia. Mutta sitäkään Hippos ei ole tehnyt.
Hippoksen ratkaisu oli lähettää tiistaina pitkä ja monipolvinen tiedote lääkevalvonnasta osana hevosten hyvinvoinnin valvontaa.
Itse valvonnan lisäksi tiedote käsittelee myös lääkeainerikkomusten käsittelyä ja niistä koituvia rangaistuksia.
Itse pääasiaa eli lajin ruohonjuuritasolla lajiväkeä puhuttanutta tapausta ei tiedotteessa eritellä millään tavalla.
Tiedotteellaan Hippos siis tavallaan vastaa MT Hevosten uutiseen, muttei kuitenkaan vastaa. Tiedotteen viestinnällinen funktio jääkin hämäräksi – tiedotetaan jotain, koska on pakko.
On ymmärrettävää, että Hippoksella ei ole tällä hetkellä kovin häävejä eväitä tiedottamiseen, mutta tilanne huutaisi pikaisia käytännön toimia. Jos asiat päästää hallinnastaan, on pakkaa hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, saada myöhemmin kasaan.
Kun avattu matopurkki kuhisee, ja faktojen puuttuessa kentällä juorut sakenevat, ei tarvita kovin kummoista ennustajaa kertomaan, mikä on seuraava takaisku.
Urheilun yhteistyökumppaneissa on se erityispiirre, että ne eivät pidä hoitamattomista asioista. Eivät varsinkaan, jos kyseessä on edellä mainitun kaltainen lääkeainerikkomus.
Mielipiteeni ei ole ehkä suosittu, mutta kaikella todennäköisyydellä jotkut raviurheilua sponsoroivat tahot vetäytyvät pois lajin parista – ainakin niin pitkäksi ajaksi, että asia on selvitetty juurta jaksain. Nykyaikana maailma toimii niin. Ensimmäisillä radoilla on tästä jo merkkejä.
Erityisen kivuliaita nämä menetykset ovat raviradoille, kun samaan aikaan raviurheilun tuet ovat ties monettako vuotta laskemassa myös ensi vuonna.
Hipposta ei voi asian hoidosta liikaa kiitellä. Tuoreesta ulostulosta huolimatta kyseessä on viestinnällisten laiminlyöntien sarja, eikä vahinkoja pystytä enää minimoimaan – eikä välttämättä edes hallitsemaan.
Maitolasi kaatui jo.
Kirjoittaja on MT Hevosten avustaja.