Jo eläinlääketieteen opintojensa alkuvaiheesta lähtien Nina Hakonen on ollut kiinnostunut hevosista ja erityisesti varsoista, joiden varhaisesta motorisesta kehityksestä hän äskettäin väitteli tohtoriksi. Kuva: Sina Nummela, Hyvinkään hevossairaala
Väitöstutkimus paljasti varsan oppivan monet motoriset taitonsa vuorokaudessa – terve varsa juoksee keskimäärin kolmen tunnin iässä
Tuore suomalainen väitöstutkimus toi tarkkaa tietoa heti syntymän jälkeen tapahtuvasta varsan motorisesta kehityksestä. Videoseuranta poiki myös lisää selvitettävää tuleviin tutkimuksiin.Tilaajalle
Vastasyntynyt varsa alkaa pyrkiä ylös keskimäärin kahdeksan minuutin iässä. Keskimäärin varsa tekee 62 nousuyritystä ennen kuin pysyy jaloillaan. Varsa juoksee keskimäärin jo kolmen tunnin iässä. Kuva: Lari LievonenIhmisen ja hevosen motorisen kehityksen vaiheissa on paljon yhteneväistä, mutta aikatauluissa on vissi ero. Siinä missä ihmistaimi alkaa kannatella päätään muutaman kuukauden iässä, varsa kannattelee päätään heti synnyttyään ja nousee rintansa päälle minuuteissa.
Kaikki ne taidot, joita vauva oppii vuodessa tai parissa, sujuvat terveeltä varsalta jo vuorokauden iässä. Varsan motoristen taitojen oppimisprosessiin saatiin lisätietoa suomalaisesta tutkimuksesta.
Kiinnostus hevosiin ja vahva halu kouluttautua mahdollisimman paljon on ohjannut toukokuun lopulla varsojen motorisesta kehityksestä väitelleen Nina Hakosen eläinlääkärin uraa. Jo ensimmäisenä opiskeluvuonnaan hän ”eksyi vahingossa” töihin Hyvinkään hevossairaalaan.
Vuonna 2013 eläinlääkäriksi ja 2018 hevossairauksien erikoiseläinlääkäriksi valmistunut Hakonen tutki suomalaisvarsojen ensimmäisen vuorokauden tapahtumia.
Tallissa syntyville varsoille tehtiin keskeytymätön videoseuranta niiden elämän ensimmäisten 24 tunnin ajan. Tiineiden tammojen omistajille lähetettiin asennettavat kamerapaketit hyvissä ajoin ennen varsomista.
Lopulliseen tutkimusaineistoon päätyi 14 varsan ensimmäisen vuorokauden nauhoitteet. Osaa aineistosta ei voitu käyttää, mikäli videoinnissa oli ollut ongelmia tai varsat eivät olleet terveitä.
Varsan nouseminen rintansa päälle, seisominen ja imeminen on aikataulutettu jo aiemmissa tutkimuksissa, mutta suomalaistutkimuksessa saatiin varsan seuraavia motorisen kehityksen vaiheita ajoitettua.
”Meidän tutkimuksemme perusteella seuraavat vaiheet ovat juokseminen, peruuttaminen, leikkisä käytös ja rapsuttelu”, Hakonen kertoo.
Hänen mukaansa yllätys oli videoinneista paljastunut ravistelun määrä, jota ei ole aiemmin raportoitu tällaisessa määrin tapahtuvaksi. Varsojen runsas itsensä ravistelu elämänsä ensimmäisten tuntien aikana viittaa tutkijan mukaan varsan aistien ylikuormittumiseen syntymän jälkeen.
”On tiedetty, että varsa nousee nopeasti, mutta ei sitä, miten kovin monta kertaa niiden pitää ylös nousemista harjoitella. Eli kuten ihmislapsikin joutuu harjoittelemaan ylös nousemista, meidän tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että varsatkin joutuvat sitä harjoittelemaan.”
Tutkimuksessa mukana olleet varsat harjoittelivat seisomaan nousua keskimäärin 62 kertaa. Muutamilla yksilöillä neljälle jalalle pääsy vaati satakunta yritystä. Ensimmäiset varsat alkoivat kammeta pystyyn jo kahdeksan minuutin iässä.
Jokainen varsa yritti heti seisomaan päästyään lähteä kävelemään. Hutera hapuilu vaihtui ensimmäisten tuntien aikana varmemmaksi kävelyksi, ja tasapainon parantuessa varsat pystyivät seisoskelemaan pidempään paikoillaan.
”Tutkimuksen selkein tulos oli, että varsan motorinen kehittyminen etenee vauhdilla ensimmäisen vuorokauden aikana. Kävelyn ja imemisen lisäksi varsat saavuttavat myös muita motorisia taitoja. Kaikilla varsoilla havaittiin myös nopeampia liikkeitä ja juoksemista.”
Tutkimuksessa havaittiin, että terve varsa juoksee keskiarvoisesti kolmen tunnin iässä, ja kaikki tutkimuksessa mukana olleet varsat pinkoivat juosten ensimmäisten 24 tuntinsa aikana.
”Nämä aikataulutetut motoriset taidot voivat auttaa varsojen normaalin kehityksen seurannassa, mutta toisaalta ei vielä tiedetä, onko merkki sairaudesta, jos näissä taidoissa esiintyy viivästyksiä. Tämä on tutkimukselle uusi ikkuna, jonka selvittäminen voisi parantaa varsan seurantaa tulevaisuudessa.”
Vastasyntyneen varsan sairauden merkeiksi tunnistetaan aiemman tutkimustiedon perusteella se, jos makuuaika lisääntyy tai imemisaika vähenee. Oman tutkimuksensa tärkeimmäksi anniksi eläinlääkäreille ja kasvattajille Hakonen nimeää ymmärryksen siitä, että terveen varsan motorisen kehittymisen pitää edetä myös ylösnousun ja imemisen jälkeen.
”Vaikka varsat kehittyvät nopeasti, eivät ne ole heti syntyessään valmiita, vaan vaatii harjoittelua, että motoriset taidot onnistuvat.”
Hakosen pienehkön otannan tutkimuksessa ei analysoitu varsojen sukupuolten ja rotujen välisiä eroja motorisessa kehityksessä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että yleisesti ottaen tammavarsat nousevat ylös oreja nopeammin.
Hän toteaa, että isommalla varsaotannalla voi tutkia samoja motorisen kehittymisen virstanpylväitä ja pyrkiä etsimään eroavaisuuksia sukupuolten ja rotujen välillä.
”Tähän asti emme ole tällä tarkkuudella tienneet, mitä kaikkea varsat tekevät sen jälkeen, kun ovat nousseet ylös ja alkaneet imeä.”
Linkki tutkimukseen (englanninkielinen)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
