Hevonen antaa voimia kotisairaanhoitajan rankkaan arkeen: ”Tämä nollaa minua ja auttaa jaksamaan arjessa ja työssä”

Hämeenkoskelaisella Tuija Naumilla on kerran tai kaksi viikossa treffit rakkaan hevosystävänsä, suomenhevostamma Martan kanssa Mäntsälässä Pinewood Stables -tallilla. Naumi työskentelee kotisairaanhoidon sairaanhoitajana ja hänelle hevosen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja puuhailu talliympäristössä on tärkeää vastapainoa kuormittavalle työlle.

”Työkseni hoidan muita. Tallilla saan olla olemassa vain itselleni ja hevoselle. Tämä nollaa minua ja auttaa jaksamaan arjessa ja työssä”, kertoo Naumi ja toteaa joskus itkevänsä väsymystään hevosen harjaa vasten.

Ystävyys Martan kanssa on jatkunut puolitoista vuotta. Kun Naumi menee hakemaan tammaa tarhasta, se tulee luo, antaa halailla ja suukotella, puhaltaa poskelle. Yhteisistä hetkistä Naumi pyrkii tekemään sellaisia, että hyvä olo säilyy sekä itsellä että hevosella koko tapaamisen ajan.

”Kun käyn Mäntsälässä, en käy vain ratsastamassa. Olen hevosen kanssa ja yritän, että hevosella on mukavaa kanssani. En mene suorittamaan ja pätemään, vaan nauttimaan hevosen läsnäolosta ja sanattomasta viestinnästä sen kanssa.”

”Täällä saan hengailla hevosen kanssa ennen ja jälkeen ratsastuksen ja osallistua tallihommiin”, Tuija Naumi kertoo. Kuva: Hede Ravantti-Vesto

Naumi kertoo, että kun hän harjaa tai hieroo Marttaa, se alkaa hoitaa häntä takaisin nypeltämällä huulillaan hoitajaansa. Se on hevosten keskinäinen tapa, mutta ihmisen hoitaminen on osoitus hevosen luottamuksesta ihmistä kohtaan.

Oma hevonen, entinen ravuri, Naumilla oli vuosikaudet, mutta viisi vuotta sitten se jouduttiin lopettamaan. Pinewoodiin hän löysi tiensä ensin osallistuttuaan Hevosvoimalan päiväkurssille ja tykästyttyään paikkaan.

”Sen jälkeen ajattelin, että tulen täällä käymään yhdellä tai kahdella tunnilla. Mutta aloinkin käydä säännöllisesti”, Naumi naurahtaa.

Joka kerta tallilla käydessään hän myös ratsastaa Martalla, väliin ohjatulla yksityis- tai paritunnilla, usein itsenäisesti. Naumi toteaa olevansa tunneratsastaja, joten yhteyden luominen hevoseen on tärkeä osio myös ratsastuksessa.

”On tärkeää, että tallilla saan olla kokonaisvaltaisesti hevosen kanssa. Minulle ei sopisi lainkaan se, että hevonen olisi valmiiksi varustettuna seuraavalle ratsastajalle. Täällä saan hengailla hevosen kanssa ennen ja jälkeen ratsastuksen ja osallistua tallihommiin.”

Hevosen läsnäolo ja yhteyden saaminen sen kanssa ovat Tuija Naumille tärkeitä asioita. Niitä hän kokee Martta-tamman kanssa. Kuva: Hede Ravantti-Vesto

Martta sekä tallin opettajat, Viivi ja Tiina Alhqvist, ovat opettaneet Tuija Naumille sisäisen voiman tärkeyttä ratsastuksessa.

”Olen haahuilija, eli kokeilen voinko olla kiltti ja kaveri, mutta Martalle pitää olla napakka maasta käsin. Se on tosi kiltti, kun olen läsnä. Sama pätee ratsastaessa, minulla pitää olla sisäinen voima, joka on läsnäoloa ja tietoisuus siitä, mitä haluan tehtävän. Lisäksi minun pitää osata luottaa itseeni.”

Vaikka tärkeä osa harrastusta on voimaantuminen hevosen läsnäolosta, arvostaa Naumi myös sitä, että säännöllisen opetuksen myötä hän on päässyt ratsastajana kehittymään. Onnistumisista saatu positiivinen palaute tuntuu hänestä aina hyvältä, ja sitä saa sopivassa suhteessa tunneilla asetettuihin vaatimuksiin nähden.

”Välillä kun mennään Martan kanssa täyttä laukkaa ympäri kenttää, tunnen, miten me molemmat vauhdikkaat nautimme menosta. Viime kerralla nauroin ääneen ilosta.”