Majblomster juoksi historian lehdille – suomenhevoset jäämässä kylmäveritammojen kelkasta

Valmentaja Jan-Olov Persson kertoi jo etukäteen Majblomsterin tavoitteena Elitkampenissa olevan nimenomaan 1.20-rajan alittaminen. Persson oli alun perin kaavaillut ajavansa tammalla Elitloppet-lauantain rahasarjassa, mutta koska Majblomster oli treeneissä erityisen hyvän tuntuinen, hän ilmoitti sen sunnuntaina ajettuun kylmäveristen pääkisaan.

Ratkaisu oli kaikin puolin onnistunut. Mats E. Djusen ajama Majblomster oli kisan ainoana tammana mainiosti neljäs, ja ennen kaikkea se täytti uudella ennätyksellään 19,8a Perssonin toiveen 1.20-rajan alittamisesta.

Myös taloudellisesti Majblomsterin sarjavalinta meni nappiin. Se ansaitsi nelossijastaan 115 000 kruunua, kun lauantain lähdön ykköspalkinto oli 100 000 kruunua.

Majblomsterin tulos oli poikkeuksellinen. Siitä tuli vasta kolmas kylmäveritamma, joka on pystynyt alittamaan 1.20-rajan. Kaksi aiempaa ovat Norjassa syntyneitä, eli Majblomster pystyi saavutukseen ensimmäisenä Ruotsissa syntyneenä.

Ennen Majblomsteria 1.20-rajan alittaneet tammat ovat Lannem Silje ja Ulsrud Tea, jotka molemmat rikkoivat rajan vuoden 2015 Elitkampenissa. Lannem Silje voitti kisan edelleen voimassa olevalla tammojen maailmanennätyksellä 18,8a. Ulsrud Tea oli kisan viides tuloksella 19,8a.

Koska maailmanennätyksiksi ja maiden ennätyksiksi hyväksytään vain voittoajat, monesti parhaat tammojen juoksemat ajat eivät kuitenkaan ole maidensa ennätyksiä. Näin on nyt Majblomsterin kohdalla, sillä Ruotsin ennätys on edelleen sen isosiskon Stjärnblomsterin lokakuussa 2022 Skellefteåssa voittoaikana juoksema 20,2a.

Lannem Siljen ennätys 18,8a on maailmanennätys, Norjan ennätys ja Ruotsin ennätys ulkomaisten tammojen kategoriassa. Se on myös kaikkien aikojen paras kylmäveritammojen juoksema aika. Toiseksi paras aika on Ulsrud Tean tappioaikana juoksema 18,9a ja toiseksi paras voittoaika myös Ulsrud Tean juoksema 19,4a.

Kaikkiaan tammojen kaikkien aikojen parhaiden tulosten tilasto on Lannem Siljen ja Ulsrud Tean miehittämä. Ulsrud Tea alitti 1.20-rajan peräti viidesti ja Lannen Silje kolmesti. Lannem Siljen toiseksi kovin tulos 19,5a tosin on Månprinsen A.M.:n kanssa juostusta ennätyskoe-tyyppisestä kahden hevosen lähdöstä, joka kuitenkin oli virallinen totoravikilpailu.

I.P. Vipotiinan Suurmestaruuden voittaessaan juoksema 20,2a on ollut tammojen SE jo lähes 16 vuotta, ja saattaa säilyä sellaisena vielä pitkään. Pertti Puikkonen otti mahtivoitosta ilon irti. Kuva: Ville Toivonen

Suomenhevostammojen Suomen ennätys on I.P. Vipotiinan kesällä 2009 Suurmestaruuden voittaessaan juoksema 20,2a. Se on edelleen paitsi Suomen ennätys, myös suomenhevostammojen kaikkien aikojen kovin tulos.

I.P. Vipotiina oli poikkeuksellinen hevonen, joka piti myös suomenhevostammojen rahatilaston ykkössijaa viime aikoihin asti. I.P. Vipotiina voitti kuningatarkilpailun kolmesti, ja se kamppaili myös oriita ja ruunia vastaan sekä varsavuosinaan että aikuisiällä.

Nuorena I.P. Vipotiina voitti muun muassa Kriteriumin sekä Derbyn. Aikuisena se juoksi Suurmestaruuden voiton lisäksi useita totosijoja Suur-Hollola-ajossa ja oli myös kolmas Pohjoismaiden Mestaruudessa vuonna 2010.

Vuonna 2011 I.P. Vipotiina oli ensimmäisenä maalissa Pohjoismaiden Mestaruudessa, joka kuitenkin oli keskeytetty loppusuoran alussa irti päässeen hevosen rynnittyä kärkiryhmään.

Lannem Silje on ennätyksellään 18,8a edelleen maailman kaikkien aikojen nopein kylmäveritamma. Kuvassa Lannem Silje ja Tor Wollebæk valmistautumassa vuoden 2018 Elitkampeniin, joka oli Lannem Siljen viimeinen kilpailu. Kuva: Anu Leppänen

Kesällä 2009 I.P. Vipotiina joka tapauksessa voitti Suurmestaruuden ennen ravikuningas Saran Salamaa ja muita kovia oriita ja ruunia. Voittoaika 20,2a nakersi V.H. Suvittaren ja Turon Palman nimissä olleesta tammojen SE:stä kerralla 1,3 sekuntia.

I.P. Vipotiina oli mennyt alle vanhan ennätyksen jo aiemmin samana vuonna Erkon Pokaalissa toiseksi sijoittuessaan. Sen silloin juoksema tulos 21,4a ei kuitenkaan ollut tappioaikana Suomen ennätys.

Erilaisten ennätysten viidakkoon liittyvät myös eri maiden erilaiset käytännöt. Suomen ennätyksiksi on hyväksytty vain voittoajat vuodesta 2003 alkaen. Ruotsissa käytäntö muuttui jo vuonna 1988, Norjassa taas vasta vuonna 2006.

Tammojen vanhoista Suomen ennätyksistä Turon Palman aika oli voittoaika, mutta V.H. Suvittaren tulos tappioaika. Sellaisena se kuitenkin oli oman aikansa käytäntöjen mukaan virallinen Suomen ennätys.

I.P. Vipotiinan tulos 20,2a oli hurja sekä historiaan että tulevaisuuteen katsottuna.

Kun I.P. Vipotiina kesällä 2009 juoksi ajan 20,2a, kylmäveritammojen Norjan ennätys oli Briskebyrappan vuonna 2005 Oslo GP:n kylmäveriottelussa kahdeksanneksi sijoittuessaan juoksema tulos 21,7a. Kovin norjalaistamman juoksema voittoaika oli Buaas Stjernan vuonna 1994 juoksema 22,3a.

Ruotsin ennätys oli Lundås Emelien vuonna 2007 juoksema 23,7a ja kovin tappioaika saman hevosen juoksema 22,0a. Ennätyksensä Lundås Emilie juoksi vuoden 2008 Elitkampenissa yhdeksänneksi sijoittuessaan.

Vaikka kärkitammat ovat juosseet Elitkampenissa kovia tuloksia, tammat ovat aina olleet Elitloppet-viikonlopun kylmäveriottelussa harvinaisuuksia.

Viime vuosina kisassa on ollut Majblomsterin lisäksi kolmesti Elitkampeniin osallistunut Stjärnblomster sekä vuonna 2022 mukana ollut Åsrud Vilja. Niiden molempien paras saavutus on viides sija.

Vuodesta 1986 ajetussa Elitkampenissa on 40 vuoden aikana kilpaillut yhteensä vain yhdeksän eri tammaa. Niistä totosijoille ovat yltäneet vuoden 2015 voittaja Lannem Silje, vuoden 2018 kolmonen Ulsrud Tea ja vuonna 1994 toiseksi ajalla 23,5a sijoittunut Buaas Stjerna.

Ensimmäinen tamma Elitkampenissa oli vuonna 1987 kisan neljänneksi sijoittunut ruotsalainen Mumlan. Alm Svartenin yläpystyyn ajalla 21,5a voittamassa Elitkampenissa Karl Halvarssonin ajama Mumlan meni tuloksen 25,1a ja sen lopullinen ennätys oli 24,9a.

Majblomsterin isosisko Stjärnblomster pitää edelleen hallussaan kylmäveritammojen Ruotsin ennätystä voittoajallaan 20,2a. Stjärnblomster on käynyt useamman kerran myös Suomessa, tässä se voittaa vuoden 2023 Nordic Queenin Mats E. Djusen ajamana ajalla 22,2a. Kuva: Elina Paavola

Elitkampeniin ei ole koskaan osallistunut yhtään suomenhevostammaa. Myös kotimaassa suomenhevostammat kilpailevat avoimella tasolla pitkälti keskenään, sillä oriille ja ruunille avoimissa suurkilpailuissa suomenhevostammoja on I.P. Vipotiinan jälkeen näkynyt harvakseltaan.

Suomenhevostammojen kilpailujärjestelmä on kaikkiaan varsin erilainen kuin kylmäveritammojen kilpailutarjonta Ruotsissa ja Norjassa. Naapurimaissa nuorille kylmäveritammoille on omat, hyvillä palkinnoilla ajettavat kriteriumit ja derbyt, mutta aikuisille tammoille ei ole juurikaan omia lähtöjä.

Suomenhevostammat taas joutuvat nuorina kamppailemaan suurista rahoista oriita ja ruunia vastaan, ja tammojen ison rahan ansaintamahdollisuus on perinteisesti ollut kuningatarkilpailussa. Vaikka nuorten suomenhevostammojen omat lähdöt ovat viime vuosina jonkin verran lisääntyneet, koko asetelma on edelleen täysin erilainen kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Ruotsissa ja Norjassa kylmäveriset voivat osallistua molempien maiden kriteriumeihin ja derbyihin. Kaikkien aikojen eniten ansainnut kylmäveritamma Lannem Silje voitti molemmat kisat molemmissa maissa ja tienasi sekä kolme-, neljä- että viisivuotiaana yli kaksi miljoonaa norjan kruunua vuodessa. Ensimmäisen varsansa Lannem Silje teki seitsemänvuotiaana. Kahdeksanvuotiaana se palasi vielä kuuden startin verran kilparadoille ja siirtyi sitten pysyvästi siitokseen.

Myös suomenhevostammojen kaikkien aikojen raharuhtinattaret I.P. Vipotiina ja Suven Sametti olivat ikäluokkansa ehdotonta kärkeä jo kolmevuotiaina. Viisivuotiskautensa lopussa I.P. Vipotiinan voittosumma oli 121 720 euroa, Suven Sametin 108 000 euroa. I.P. Vipotiina kilpaili 14-vuotiaaksi ja nyt 10-vuotiaan Suven Sametin kilpailu-ura jatkuu täyttä häkää.

Ruotsissa ja Norjassa aikuisille kylmäveritammoille ei käytännössä ole omia lähtöjä. Varsinaisia suurkilpailuja ovat vain maiden mestaruuslähdöt. Ruotsissa tammojen mestaruuden ykköspalkinto oli viime vuonna 300 000 krunua, Norjassa 250 000 kruunua. Molemmat kisat ajetaan täydellä matkalla.

Kovavauhtisimmat tammojen omat lähdöt ajetaankin Suomessa. Kaikkien aikojen kovin tammalähdön voittotulos on Akaasian vuonna 2017 St Michelin tammatähdessä juoksema aika 20,4a. Se on myös toiseksi kovin suomenhevostamman juoksema tulos ja voittoaika.

Akaasia juoksi ajan 20,4a myös vuotta aikaisemmin sijoittuessaan Tähtisprintterissä neljänneksi oriita ja ruunia vastaan.

St Michel -viikonlopun tammalähdön lisäksi merkittäviä mailin tammalähtöjä Suomessa ovat Nordic Queen sekä tietysti kuningatarkisan mailin osamatka.

Vuodesta 2019 ajetun Nordic Queenin nopein voittaja on ollut vuoden 2021 ykkönen Hetviina ajalla 21,9a. Kuningatarkisan maililla kovin voittotulos on Virin Camillan vuonna 2019 juoksema 21,9a.

Akaasian ja Markku Hietasen heinäkuussa 2017 Mikkelissä voittama kisa on kaikkien aikojen kovavauhtisin kylmäveritammoille rajattu lähtö. Akaasia voitti ajalla 20,4a ennen Saaga S:ää, joka ravasi kisassa ennätyksensä 20,6a. Kuva: Anu Leppänen

Kylmäveritammojen kaikkien aikojen nopeustilasto osoittaa kilpailusysteemien erot. Kymmenen kärjessä on neljä norjalaista, kolme ruotsalaista ja kolme suomalaista.

Jos listaa jatketaan kärkikymmeniköstä eteenpäin, suomenhevosten osuus räjähtää. Vähintään 1.21-alkuisen ennätyksen on juossut yhteensä 39 kylmäveritammaa. Niistä 7 on syntynyt Norjassa, 6 Ruotsissa ja peräti 26 Suomessa. Kärkikymmenikön takana olevista 29 hevosesta jakauma on 3 norjalaista, 3 ruotsalaista ja 23 suomalaista.