Lämminverikasvatukseen toivotaan nopeaa täsmätukea

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos järjesti viime vuonna kasvattajakyselyn, jonka jälkeen kerättiin työryhmä kokoamaan tarvittavia toimenpiteitä lämminverikasvatuksen edistämiseksi.

Astutettujen lämminveritammojen määrä on laskenut viime vuosina jyrkästi, ja myös viime vuoden kasvattajakyselyn tulokset olivat huolestuttavia. 436 vastaajasta lähes 60 prosenttia ilmoitti vähentäneensä kasvatustoimintaa, ja suuri osa ei ollut astuttanut viime vuonna yhtään tammaa.

Astutusmäärän laskun taustalla ovat muun muassa kulujen nousu, kasvatustoiminnan heikko kannattavuus, hevosenpidon vaatimusten lisääntyminen sekä epävarmuus raviurheilun pitkän aikavälin näkymistä.

Työryhmän vetäjänä Hippoksen jalostusvastaava Susanna Back painottaa raviurheilun elinvoiman edellyttävän koko alan panosta.

”Yhteistyössä vapaaehtoisista koostuneen lämminverityöryhmän kanssa laadittu toimenpideohjelma osoittaa, että yhteisiä ratkaisuja halutaan hakea. Ensimmäiset toimet on jo käynnistetty, ja niiden tuloksia julkaistaan sitä mukaa, kun ne etenevät päätöksentekoon”, Back kertoo Hippoksen tiedotteessa.

Tiistaina julkaistu toimenpideohjelma on jaettu neljään osaan eli kilpailutoimintaan, kasvatuksen tukiin, omistajuuteen sekä rakenteisiin.

Kilpailutoiminnan osalta akuutteja toimenpide-ehdotuksia ovat palkintorahojen entistä suurempi kohdistaminen Suomessa syntyneille sekä nuorten hevosten kilpailumahdollisuuksien tarkastelu ja ennakoitavuuden parantaminen.

Lisäksi toivotaan matalan kynnyksen kilpailutoiminnan vahvistamista ja järjestämisprosessien keventämistä sekä rutiinilähtöjen palauttamista tarjolle.

Pidemmällä aikavälillä kilpailutoimintaan halutaan nuorten hevosten kilpailujärjestelmän kokonaiskehitystä muun muassa nuorten sarjojen kautta. Lisäksi toiveissa on uuden kilpailusarjan sekä muiden kannustimien rakentaminen Suomessa syntyneille hevosille.

Työrymän toiveena on saada Suomessa syntyneille uusi kilpailusarja, jossa olisi alueelliset karsinnat ja valtakunnallinen finaali.

Kasvatuksen tukia koskien työryhmä esittää kasvattajapalkintojärjestelmän ja tammapalkkiojärjestelmän kehittämistä.

Työryhmä on ehdottanut vuonna 2026 astutetuille lämminveritammoille ylimääräistä tammapalkkiota. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan mahdollista valtion tukiehtojen puitteissa.

Toissijaisena tavoitteena on lisätä noin 200 000 euroa tukea lämminveritammojen tammapalkkioon, joka kohdistuisi tänä vuonna syntyviin varsoihin.

Lisäksi vaihtoehtona on esitetty 4–6-vuotiaiden hevosten kasvattajapalkintoa 15 prosenttiin palkintosummasta. Valtion tukiehtojen puitteissa on mahdollista maksaa korkeintaan 15 prosenttia palkintosummasta kasvattajapalkkiona, minkä takia toive nostaa 2- ja 3-vuotiaiden kasvattajapalkintoa nykyisestä 15 prosentista ei ole mahdollinen.

Toiveena on myös kasvattajapalkintojen maksatuksen aikaistaminen. Nykyisin menneen vuoden kasvattajapalkinnot maksetaan yleensä seuraavan vuoden toukokuussa.

Kotimainen kasvatus on raviurheilun perusta. Kuva: Ville Toivonen

Omistajuuteen liittyen työryhmä toivoo raviradoilta entistä parempaa omistajien huomioimista sekä uuden suurkimppaprojektin aloittamista.

Lisäksi toiveena on uudenlaisen omistajaportaalin kehittäminen ja kimppaomistamisen jatkokehitys. Uusia omistajia toivotaan saatavan edistämällä erilaisten tapahtumien kautta saatavia hevoskontakteja. Hevosenomistamisen reitit pyritään saamaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja houkutteleviksi.

Rakenteita koskien työryhmä toivoo suomalaisen lämminverisen ravihevosen määritelmän päivitystä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Tähän liittyvät muun muassa muiden Pohjoismaiden omiin määritelmiinsä tekemät muutokset.

Suomalaisen lämminverisen ravihevosen määritelmän tulee edelleen tukea kotimaista kasvatusta parhaalla mahdollisella tavalla, työryhmä painottaa.

Tavoitteena on myös kasvatuksen arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen sekä sähköisen kasvattajan polun rakentaminen.

Työryhmä painottaa myös tehostetun faktapohjaisen viestinnän tärkeyttä sekä osallistamisen kulttuurin kehittämistä. Esimerkiksi kilpailutoimintaa toivotaan kehitettävän alueellisilla keskustelutilaisuuksilla sarjasuunnitteluun ja kilpailutarjontaan liittyen.

”Alueelliset kehitystoimet osuvat todellisiin pullonkauloihin ja sitouttavat omistajia/valmentajia. Samalla ymmärrys tehtyihin ratkaisuihin paranee”, toimenpideohjelmassa summataan.