Årjängin ravimuseossa kannattaa käydä kauempaakin

Keski-Ruotsissa Årjängin raviradan yhteydessä sijaitseva Nordiska Travmuseet on koonnut näytille kunnioitettavan kattauksen pohjoismaista ravihistoriaa.

Yksi museon kantavista teemoista on raviurheilun Hall Of Fame, jonka valinnoista vastaavat Ruotsin ja Norjan ravitoimittajayhdistykset. Vuodesta 2017 alkaen Hall Of Fameen on valittu 65 ansioitunutta ravihahmoa, pääosin ohjastajia ja valmentajia sekä hevosia, mutta myös Margareta Wallenius-Klebergin kaltaisia taustatoimijoita.

Hall Of Fameen päässeet on esitelty museossa sekä tekstein, videoin että kuvin, ja suuri osa heistä on lahjoittanut näytille myös omaa esineistöään, pääasiassa kunniapalkintoja. Suomalaislähtöisistä raviurheilijoista kunnian ovat saaneet vuonna 2019 mukaan nimetty Jorma Kontio sekä tänä vuonna Hall Of Fameen noussut Timo Nurmos.

Juuri nyt Timo Nurmos, Liv Haslie, Jomar Blekkan, Roberg Bergh ja Readly Express ovatkin museossa erityisen näyttävästi esillä, kuten tuoreimmat Hall Of Fame -sankarit perinteisesti.

Eri aikakausien ohjastajavirtuoosien ajopuvut ovat näyttävästi esillä. Mukana on myös Jorma Kontion ajotakki. Kuva: Ville Toivonen

Erittäin mielenkiintoinen on valokuvaaja Claes Kärrstrandin kokoelmiin pohjautuva näyttely eri menestyshevosten kengistä. Näytillä on suurvoittajien ja ennätysravureiden kenkiä eri vuosikymmeniltä, ja laaja kokoelma antaa kuvan siitä, että hyvienkin hevosten balanseeraus taisi takavuosina olla usein muuta kuin sitä, ajetaanko kokonaan ilman kenkiä vai vain ilman etukenkiä.

Kilpakenkäkokoelmaa ihasteltaessa hitaampi saattaa hetken pohtia, miksi suurvoittajien kenkiä on kerätty viime vuosilta niin laiskasti. Mutta jos kenkiä ei ole, vaikea niitä on seinällekään laittaa.

Kiinnostavassa kilpakenkäkokoelmissa on muun muassa Euroopan suurimpien ravikilpailujen voittajien kenkiä. Kuva: Ville Toivonen

Nordiska Travmuseet tasapainottelee erinomaisesti ravialan syvemmin tuntevien ja vähemmän harrastaneiden palvelemisen kesken. Museossa riittää nähtävää ja koettavaa sekä alan asiantuntijoille että pintapuolisemmin raveja seuraaville, ja heille, joiden ruotsin kielen taito ei ole erikoinen.

Suomen raviurheilua esitellään museossa asianmukaisessa määrin, joskin valitettavan vaatimattomin kuvin. Kuva: Ville Toivonen

Suomalainen raviurheilu on Tanskan ohella esillä juuri sen verran, kuin ruotsalais-norjalaisessa ravimuseossa on syytä ja kohteliasta. Suomen radat ja suurkilpailut esitellään asiallisesti, mutta tietysti suomalaiskävijän mieleen nousee myös eräänlainen haikeus siitä, etteivät Vieteri, Charme Asserdal, Keystone Patriot, Pekka Korpi, Viesker ja muut meidän legendamme saa samanlaista huomiota. Tämä ei ole Nordiska Travmuseetin vika, mutta sieltä voi katsoa mallia siitä, kuinka historiaa vaalitaan.

Årjäng on perusteltu paikka ruotsalais-norjalaiselle ravimuseolle, onhan se lähellä Ruotsin ja Norjan rajaa. Ruotsissa retkeileville Årjäng on hankalan syrjässä, sillä se sattuu reitille vain siinä tapauksessa, että on menossa Norjaan. Jos museoon kuitenkin päättää lähteä, ainakin sinne löytää, sillä Årjängin ravirata ja ravimuseo ovat aivan Norjaan johtavan E18-valtatien varrella.

Nordiska Travmuseet on raveista ja historiasta kiinnostuneelle pistämätön retkikohde. Ehkä pyhiinvaellusmatka Suomesta pelkästään museota katsomaan on liioittelua, mutta jos ravimuseossa vierailemisen pystyy järjellisesti yhdistämään mihinkään muuhun retkeilyyn, tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Nordiska Travmuseet on auki arkisin kello 12-16.

Norjalaislegenda Atom Vinterin palkintokaapista löytyy muistutus pohjoismaisen kylmäveriyhteistyön kunniakkaasta historiasta. Kuva: Ville Toivonen