Säilä-ori juoksee kylätiellä kelloa vastaan kuvassa vuodelta 1937 – se tavoitteli seppelettä vielä 20-vuotiaana
Vanhan ravikuvan Säilä-orissa virtaa merkittäviä juoksijasukuja. Sen emänisä oli Erakko ja isä Murto, jonka isänisä puolestaan oli suomenhevosen kantaoreihin kuuluva M.E. Takalan Sopusointu .
Säilä juoksee vuonna 1937 Laihialla. Kuvan tekstissä lukee "muistaa ajaman 1,28" eli ori olisi ravannut kilometrin tähtiaikaan. Kuva: M.E. Takalan perikuntaEtelä-Pohjanmaan pitkät perinteet raviurheilussa välittyvät vuoden 1937 kuvassa Laihialla.
Ylistarolaisen Matti Edvard Takalan omistama 6-vuotias ori Säilä juoksee ajan tavan mukaan kelloa vastaan kylätiellä pidetyssä ajossa. Kuvan alle on kirjoitettu ”muistaa ajaman 1,28”, mikä tarkoittaisi oriin yltäneen tähtijuoksijan vauhtiin jo tuolloin.
Esko ja Lauri Rinnan Suomen raviurheilu -teoksessa (1949) Säilästä kerrotaan, että se juoksi 4-vuotiaana kiertoradalla 43,4 ja suoralla 36,6.
Sen viralliseksi ennätykseksi on kirjattu ravikilpailuissa 32,2 sodan jälkeiseltä kesältä 1945, jolloin ori oli siis jo 14-vuotias. Rinnan veljesten kirjan mukaan 12-vuotiaana ori pisteli suoralla kilometrin tähtijuoksijana, 29,4.
Kuten Seinäjoen kuninkuusravien historiaa valottava juttu kertoo kuninkuusraviteeamassa (MT 29.7.), Säilä tavoitteli seppelettä vielä 20-vuotiaana vuonna 1951. Omistaja M.E. Takala oli tuolloin 82-vuotias.
Nykyisissä kuninkuusajoissa orien enimmäisikä on 16, ja vähän nähdään enää omistajissakaan Takalan ikätovereita.
Säilässä yhdistyvät merkittäviin periyttäjiin kuuluvat Murto isänä ja Erakko emänisänä, sillä M.E. Takala oli maakuntansa kuuluisia hevosjalostajia.
Merkittävin hevosista oli Murron isänisä Sopusointu, joka jätti yli 400 jälkeläistä. Sopusoinnun vaikutus tuntuu suomalaisissa juoksijalinjoissa paitsi Murron myös Eri-Aaronin kautta.
Se on yksi kantaoreista, joiden hautoja on etsitty selvitettäessä suomenhevosen perimää.
Kuva on saatu Takalan perheen kuva-albumeista.
Lisätietoa Säilästä ja M.E. Takalasta on haettu Sukupostista sekä Terhi Piispa-Helistenin toimittamasta kirjasta 110 kertomusta suomenhevosesta, osa 1 (Equito 2017).
Lue suomenhevosen historiallisia bioaineistoja selvittävästä tutkimuksesta:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
