Voima puhuu, kun hevosella on nälkä – ruokaa revitään jopa puolen hevosvoiman teholla
Tiheäsilmäisestä tai kahdesta päällekkäin laitetusta heinäverkosta syödessään hevonen usein nyhtää verkonsilmistä heinää raivokkaalla voimalla ja samalla heiluttaa verkkoa ylös, alas ja sivulle, todetaan brittitutkimuksessa.Tilaajalle
Heinäverkkoa käyttämällä voidaan pidentää hevosten heinän syömiseen käyttämää aikaa ja estää niitä sotkemasta heiniään. Kuva: Ville ToivonenHeinäverkon käyttö on laajalle levinnyt hevosten ruokintatapa. Heinäverkkoja käytetään heinähävikin torjumiseen ja hevosen syömisajan pidentämiseen.
Roikkuvasta heinäverkosta syöminen voi kuitenkin pakottaa hevosen syömään sille luonnottomissa asennoissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun hevoset syövät heinäverkosta, ne voivat voimalla nostaa heinäverkkoa ylös ja kauemmas seinästä.
Animals-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa brittitutkijat mittasivat kahdessa eri tutkimuksessa heinäverkosta syövien hevosten käyttämää voimaa ja niiden kaulan asentoa videoinnilla painemittareiden avulla. Tutkimusten tavoitteena oli arvioida heinätyypin ja heinäverkon ripustusvaihtoehtojen vaikutusta siihen, millaisella voimalla hevoset vetävät korsia verkoista ja millaisissa asennoissa hevoset verkosta syömisen aikana ovat.
160 hevosen videoinnista onnistui ja tutkimukseen päätyi 155 videota siitä, miten hevoset syövät eri korkeuksille eri heinätyypeillä ja -määrillä täytetyistä heinäverkoista. Testissä käytettiin sekä yhtä heinäverkkoa että kahta päällekkäin laitettua heinäverkkoa. Verkoissa oli vuoroin sekä kuivaa heinää että kosteampaa säilöheinää.
Videoiden analysoinnista selvisi, että suurin vetopaine hevosten syödessä syntyi, kun päällekkäin on kaksi heinäverkkoa. Tuolloin hevoset saattoivat kiskoa heinää verkon silmistä enimmillään jopa 378 Newtonin voimalla. Luku vastaa noin 38 kilon nostamiseen tarvittavaa voimaa eli noin puolta hevosvoimaa.
Kokeeseen osallistuneet hevoset heittelivät ja puistelivat tuplaverkkoja huomattavasti enemmän kuin yhden verkon läpi syödessään. Tuplaverkoista syödessään hevosten kaula kurottui heinäverkon puistelun ja nostelun vuoksi tiheästi 37 prosenttia korkeammalle kuin yhdestä verkosta syödessä. Isot liikeradat ja voimankäyttö johtuivat siitä, että heinän irti saaminen tuplaverkosta on työläämpää kuin yhdestä heinäverkosta.
Vetopaineet olivat merkittävästi suuremmat, kun verkoissa oli säilöheinää. Hevosen syödessä säilöheinää verkosta oli vetopaineen keskiarvo 7,5 kiloa, kun kuivaheinän vetopaineen keskiarvo oli kaksi kiloa. Maksimivoima kuivaa heinää syödessä oli 12 kiloa, kun taas säilöheinän syönnissä maksimivoima oli noin kolminkertainen.
Tutkijat toteavat, että hevosen lajityypillinen tapa syödä on laiduntaen etsiä ravintoa keskimäärin 12-14,5 tuntia vuorokaudesta. Tämänkaltainen ruokinta ei normaaleissa talliolosuhteissa ole liikalihavuuden kehittymisen vuoksi juuri mahdollista.
Aiemmissa tutkimuksissa tutkijat ovat päätelleet, että terveille hevosille tulisi ihanteellisesti tarjota mahdollisuus harjoittaa ravinnonhakukäyttäytymistä vähintään kahdeksan tuntia päivässä. Heinäverkkoja käytetään juuri siksi, että ne pidentävät hevosen syömiseen käyttämää aikaa.
Tutkijat toteavat, että hevosen hampaiden terveyden kannalta verkosta syömisessä syntyvät suurimmat paineet ovat erityisen mielenkiintoisia. Luonnollisesti laiduntaessaan hevoset käyttävät noin 11 newtonin purentavoimaa.
”Ottaen huomioon, että hevonen syö kuutta heinäkiloa verkosta noin kolme tunnin ajan, nämä verkosta syödessä syntyvät vetopaineet voivat aiheuttaa jonkin verran kulumista hevosen hampaisiin sekä tuki- ja liikuntaelimistöön. Tästä syystä suurireikäiset heinäverkot voivat olla hevoselle parempia.”
Tutkimuksessa todetaan, että heinäverkoista syöttämisen vaikutuksia hevosen kehoon on tutkittava lisää.
- Osaston luetuimmat
