Hevosalan ammattilainen kaipaa päätöksiä

Etelä-Savossa Enonkoskella asuva Anssi Muhonen (36) on monipuolinen hevosalan ammattilainen. Hän kengittää hevosia, opettaa varsoja ajolle, valmentaa sekä kasvattaa ravureita ja on pitänyt siitosoriakin.

”Kolmen viikon vanhana olen kuulemma käynyt vanhempien mukana ensimmäisen kerran raveissa. Raveja olen seurannut ikäni ja ollut aina hirmu kiinnostunut hevosista ja niiden suvuista.”

Lappeenrannassa asuessaan Muhonen oli vuosina 2007‒2009 raviradalla toimihenkilönä ja vuoden 2009 Kuninkuusravien projektityöntekijänä. Viimeistään silloin hevoskärpänen puraisi peruuttamattomasti.

”Aiemmin oli ollut pari kimppahevosta kaverien kanssa. 2009 tuli ensimmäinen oma hevonen, Little Brave, jonka kanssa opettelin kaiken valjastamisesta ja kengityksestä lähtien, se oli aivan loistava opetteluhevonen. Sen kanssa voitettiinkin joskus.”

Kuninkuusravien jälkeen Muhonen suuntasi tradenomiopintoihin, mutta veri veti lukemisen sijaan käytännön töihin. Mies lähti hevos- ja karjatalouden lomituskouluun. Sieltä valmistumisen jälkeen hän on opetellut hevosalaa paitsi käytännössä myös koulussa.

”2013 vuodesta lähtien on koko ajan ollut jotain koulua menossa. Salpauksessa kävin kengityskoulun, Jämsässä ravivalmentajalinjan, Kiuruvedellä hevoskasvatustutkinnon ja nyt on siellä menossa tallimestarin opinnot. Kouluista olen saanut hyviä kontakteja, oppia ja uskonvahvistusta omaan tekemiseen.”

Muhosella on tallissaan 12 hevosta. Kengittäminen työllistää yrittäjää eniten, mutta myös reissuttaa.

”Käyn vähintään kerran viikossa pitkän päivän kengittämässä Joensuun seudulla. Siellä hevosmäärä lisääntyy ja vanhoja kengittäjiä lopettaa tai vähentää asiakkaita. Ajomatka on 1,5 tuntia suuntaansa, mutta ei se ajamisen suhteen ole matka eikä mikään. Polttoaineen hinta vaan on noussut niin paljon, että samalle reissulle pitää olla paljon kengitettäviä.”

Varsojen opettaminen on Muhoselle erityisen mieluista tekemistä.

”Pääasiassa ravurivarsoja ja joku ratsukin on opetettu ajolle. Tässä on hyvät paikat opettamiseen ja hevosten treenaamiseen. Puolisoni on hevosihminen ja auttaa minkä omilta töiltään ehtii. Hän myös ratsastaa ja käsittelee hevosia maasta käsin. Lisäksi vanhempani ovat apuna tarpeen mukaan ruokkimassa ja hoitamassa hevosia.”

Muhonen valmentaa ravureita, mutta ei aja itse kilpaa.

”Ei ole poltetta siihen. Ja aina parempi, kun joku muu ajaa hevosillani, sillä heiltä saa sitten palautetta ja he voivat hoksata jotain parannusehdotuksia.”

Tulevaisuudelta Anssi Muhonen toivoo, että varsoja tulisi tasaisesti opetettavaksi. ”Ja olisi hienoa, jos pystyisi jossain kohtaa palkata työntekijänkin yritykselle.” Kuva: Saara Lavi

Hevosalalla yrittäjän ei tunnetusti kannata laskea tuntipalkkaansa liian tarkkaan.

”Työtunteja saa tehdä palkan eteen reippaasti, mikään helppo ala tämä ei ole. Välillä tympäiseekin ja motivaatio saattaa olla tilapäisesti hukassa. Mutta kun laittaa hevosen kärryjen eteen ja lähtee ajamaan havumetsään, niin mieli virkistyy äkkiä”, Muhonen kuvailee.

”Hevosten kanssa on mukava tehdä yhteistyötä. Ja onhan se hyvä fiilis, kun vaikka kengitysmuutos onnistuu ja hevonen juoksee paremmin.”

Hevosalan päättäjille yrittäjällä on painavia terveisiä.

”Päätöksenteko raviurheilussa on liian hidasta valtakunnan tasolla. Ymmärrän kyllä, että päätökset esimerkiksi ravirataluokituksesta eivät ole helppoja, mutta ne on pakko tehdä, että alan tulevaisuus selkiäisi. Juha Vidgrénin vetämän työryhmän raportti oli minusta hyvä, en näe mitään parannettavaa siinä.”

Toinen tärkeä asia on markkinointi.

”Olemme olleet lähiseudulla jos jonkinlaisissa tapahtumissa hevosen kanssa, ihmiset ovat niissä aina tosi kiinnostuneita hevosista. Minusta ravien ja hevosalan markkinoinnissa pitäisi mennä hevonen edellä, ei niinkään peli.”

Anssi Muhosen suomenhevostamma Kivan Kuumis on tiineenä Huiman Pysteestä.  Kuva: Saara Lavi

Anssi Muhonen on myös aktiivinen hevoskasvattaja. Hänellä on tällä hetkellä neljä siitostammaa. Tänä kesänä syntyi yksi varsa.

”Siihen on pyritty, että pari varsaa syntyisi vuosittain. Tänä vuonna saatiin vain yksi, ja senkin kanssa oli elämän ensihetkillä isoja ongelmia, kun se oli tulossa maailmaan tosi hankalassa asennossa. Mutta sen jälkeen kaikki on mennyt hyvin”, Muhonen tuumaa rapsutellessaan Better Call Saul -nimistä orivarsaa, jonka isä on Antonio Duo ja emä El Miss Ann.

Muista siitostammoista El Miss Eeva on tiineenä Le Monteilista. Kolmas lämminverinen tamma on MAS Beat, joka varsoi viime vuonna orivarsa Downfall Eightin CRV Eightista.

Suomenhevostamma Kivan Kuumis puolestaan varsoi vuosi sitten tammavarsa Kivan Kuviksen Parvelan Retusta, jäi sitten tyhjäksi ja on nyt tiineenä Huiman Pysteestä.

Tammojen valinnassa Muhonen painottaa tuotteliasta emälinjaa. Varsinkin suomenhevosilla myös sukusiitosprosentin pitää pysyä matalana.

”Isäorien kohdalla luen orien lausunnot tosi tarkkaan ja suhteutan niiden ominaisuudet ja viat tammaan. Haluan terveitä varsoja, niin tiettyjä vikoja ei kannata lähteä tietentahtoen kertaamaan isän ja emän puolelta. Kaikkein paras tietysti on, jos näkee itse orin luonnossa jossain.”

Hevoskasvattajan osa ei ole Suomessakaan helppo. Kasvattamiseen palaa helposti paljon rahaa, mutta vastaavasti varsoista on usein hankala saada hintaa, jolla saisi edes kuluja peittoon.

”Kasvattajia varmasti arvostetaan, en usko asian olevan siitä kiinni. Mutta kyllä varsahuutokaupoissakin on ihan yleisesti huomannut, että varsoista on hankala saada asiallista hintaa, vaikka isäoriinkin on panostettu. Samaan aikaan kulut varsan tekemisestä kasvavat koko ajan”, Muhonen puntaroi.

Hän huomauttaa, että jo yksi menestynyt kasvatti auttaisi kasvattajaa ratkaisevasti saamaan itselleen nimeä. Silloin seuraavien kasvattien myynti olisi helpompaa.

”Parvelanretulainen tammavarsa on ainakin tässä vaiheessa sellainen, että se maksetaan kaikkiin kisoihin mukaan. Toivottavasti se olisi meidän kasvatustyölle mainoshevonen.”