Mittava hevosalan hanke kohti päätöstä – jatkossa haluttaisiin kehittää digitaalista mittarointia

Hankkeen kesto oli yli 2,5 vuotta, ja sen budjetti oli 325 000 euroa. Vuoden loppuun mennessä mittaristosta julkaistaan käsikirja ja hyvinvointikortit, jotka tallit ja hevosenomistajat voivat ottaa osaksi niiden omavalvontaa.

Hankkeessa on kehitetty 40 kohdan mittaristo, jossa mitataan neljää osa-aluetta: hevosen hyvää ravitsemusta, pito-olosuhteita, terveyttä ja normaalia käyttäytymistä. Mittaristoa on testattu Suomessa 38 tallilla.

Tarkastelu tehdään eläinlähtöisesti eli ennen muuta eläinten käyttäytymistä tarkkailemalla, ei enää resurssilähtöisesti, kuten esimerkiksi karsinoiden kokoa mittaamalla. Idea on katsoa eläintä: se voi voida hyvin monenlaisissa olosuhteissa ja toisaalta voida huonosti hienoimmillakin talleilla, jos sen perustarpeet eivät toteudu. Taustalla on eläinten hyvinvointia mittaava Welfare Quality® -järjestelmä.

Hyvinvointitarkastuksessa esimerkiksi hevosten ihovauriot, suuvauriot, nenän ja silmien eritteet sekä mahdollinen liikkeiden epäpuhtaus huomioidaan.

Hevosten kanssakäymistä tarkastellaan, ja erilaiset konfliktikäytökset luokitellaan. Rapsuttelukaan ei saa olla liian kiivasta, sillä se voi tutkimuksen mukaan kertoa stressistä.

Juomakuppien vedenvirtaama mitataan, ja mahahaavan mahdollisuus mittaroidaan ruokintavälien perusteella. Lihavuusluokassa laiha eläin ja lihava eläin saavat huonommat pisteet, mutta kuntoluokkien 3 ja 4 välinen piste-ero ei tule olemaan merkittävä.

Hevosen suhdetta ihmiseen tarkastellaan. Talli saa hyvät pisteet, kun hevoset lähestyvät auditoijaa itse tietyn aikarajan aikana. Jos ne eivät tee niin, auditoija lähestyy hevosta ja kirjaa hevosen suhtautumisen lähestymiseen.

Hankkeessa asiantuntijana toimiva väitöskirjatutkija Essi Wallenius toivoi ulkoisen valvomisen tulevan säännölliseksi osaksi tallien toimintaa omavalvonnan ohelle. Sen antama pisteytys antaa tietoa tallin tilanteesta aina arviointikäynnin aikana, ja jatkuvien käyntien avulla hyvinvoinnin kehittymistä voidaan seurata pitkäaikaisessa kuvassa kuin pörssikursseja.

”Tämä ei ole sprintti, vaan maraton”, hän sanoi hyvinvoinnin kehittämisestä.

Tohtori Markku Saastamoinen huomautti yleisökeskustelussa, että tallien mittaroinnin haasteena on se, että hevostallit ovat kaikki jokseenkin erilaisia ja tulokset riippuvat tallin hevosista. Monessa paikkaa kyse on enemmän hevosten omistajien kuin tallinpitäjien tekemistä valinnoista. Haaste hyvinvoinnin pisteytykselle ja siinä käytettävälle laskentamallille on myös se, että eläimiä ei ole satoja tai tuhansia, vaan huomattavasti vähemmän.

Hanketta vetävä Marjo Kaivolahti-Koukkari Kpedu Kaustiselta toteaa, että on hevosalan itsensä päätettävissä oleva asia, kuinka nyt luotua hevosten hyvinvoinnin kehittämiseen työkalua hyödynnetään ja kuinka laajasti sitä halutaan ottaa käyttöön.

”Tällä hetkellä näkymät mittariston käyttötavoista hevosten hyvinvoinnin arvioinnissa ja kehittämisessä ovat tallien ja hevosalan omavalvonnallinen sisäinen laatutyö, ulkoinen riippumaton todennus hyvinvoinnin tasosta eli auditointi tai näiden yhdistelmä”, hän kertoo.

Hanketta hallinnoivan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari kertoo, että aiheeseen liittyviä lisähankeideoita on vireillä. Rahoitusta on jo haettu innovaatiohankkeelle, jossa hyvinvoinnin mittareita päästään digitalisoimaan.

Hankkeen osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Harjun oppimiskeskus yhteistyössä Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Mittaristo ei ainakaan vielä ole osa SRL:n Laatutalli- tai Hippoksen Hyvä talli -järjestelmiä.

”Hippoksen ja SRL:n toimijoiden kanssa on pidetty säännöllisesti yhteyttä koko hankeajan. Ymmärryksemme on se, että Hippoksen Hyvä tallin hopea- ja kulta tasolla tultaisiin hyödyntämään hyvinvointimittareita”, Kaivolahti-Koukkari kertoo.