Pilottitalleiksi toivotaan kaikenlaisia talleja. Talli voi olla yritys tai harratustoimintaa. Kuva: Jaana Kankaanpää
Hevosen hyvinvointimittareita testataan 45 pilottitallilla ‒ etenkin ravitalleja kaivataan mukaan
Suomessa luodaan tuotantoeläinpuolelta tuttua hyvinvointimittaristoa hevostalleille käynnissä olevassa hankkeessa, johon juuri nyt etsitään osallistujiksi vähintään 45 pilottitallia.Tilaajalle
Pilottitallien avulla Mittarit hevosen hyvinvointiin -hankkeessa muodostetaan vankka käsitys siitä, millaisiin käytännön hyvinvinvointiasioihin talleilla pitää kiinnittää huomiota. Kuva: Antti Savolainen”Pilotit kertovat sen, miten hankkeessa yksiin kansiin koottua tieteellistä tutkimustietoa hevosen hyvinvoinnille arvokkaista asioista on realistista talleilla mitata. Pilotit siis maadoittavat tieteellisen näytön kentälle, arkirealismin puitteisiin”, toteaa Mittarit hevosen hyvinvointiin -hankkeessa asiantuntijana työskentelevä Essi Wallenius.
Hevosten hyvinvoinnin määrittämiseen ei Suomessa ole käytössä standardoituja tutkimukseen perustuvia mittareita. Hankkeen tavoitteena on kehittää hevostallien ja hevosalan yritysten auditointiin soveltuva mittaristo. Sen tavoite on olla tutkittuun tietoon perustuva ja helposti käytettävä, ja sen avulla voidaan objektiivisesti tarkastella hevosten hyvinvointia erilaisissa pitopaikoissa.
”Pilottitalleja haetaan ensisijaisesti hankkeen toteuttamisalueelta, eli Pohjanmaan-, Hämeen- ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toiminta-alueen kunnissa. Jos näiltä alueilta ei saada kasaan pilotointeihin edustetuksi riittävästi ja monipuolisesti erilaisia talleja, voimme testata hyvinvointimittareja myös muiden kuntien alueella. Tässä vaiheessa kaikki halukkaat voivat ilmoittautua mukaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marjo Kaivolahti-Koukkari Kpedusta.
Hänen mukaansa pilottitalleiksi toivotaan kaikenlaisia talleja; eri kokoisia ja eri toimintamuotoa edustavia.
”Tallilla voi olla harrastustoimintaa tai se voi olla hevosyritys. Mittareita pitää testata monissa eri pitotavoissa, kuten karsinatalleissa ja pihatoissa, jotta voimme varmistua niiden käyttökelpoisuudesta kaikissa olosuhteissa.”
Ilmoittautumislomake pilottitalliksi aukesi puolisentoista viikkoa sitten ja Kaivolahti-Koukkarin mukaan heti ensimmäisen vuorokauden aikana kiinnostus oli suurta.
”Tässä kohtaa ratsastustoimintaa edustavat ja pihattotallit ovat siellä hyvin edustettuina, joten kannustaisin erityisesti esimerkiksi ravitalleja myös mukaan”, hän toivoo.
Mitä pilottitalleilla sitten tehdään?
”Pilottitalleilla testataan yksittäisiä hyvinvointimittareita tai hankkeen loppuvaiheessa koko mittaristoa”, Kaivolahti-Koukkari kertoo.
Hankkeen tavoitteena on luoda hevostalleille toimintamalli tuotantoeläintiloilla käytetyn ”welfare quality” eli WQ-hyvinvointimittariston perusteella.
”Hankkeessa kehitetään mittarit ja auditointikäytänteet, eli mittaristo kehitetään siihen pisteeseen, että se on käyttöön otettavissa. Toiveena on, että mittaristoa hyödynnettäisiin sen valmistuttua laajasti esimerkiksi hevosurheilun keskusjärjestöjen toimesta sekä mahdollisuuksien mukaan täysin ulkopuolisen auditointitoiminnan mahdollistamiseksi”, sanoo Kaivolahti-Koukkari.
Pilottitiloille tehdään neuvontakäyntejä, jotka suunnitellaan yhdessä pilottitallien kanssa.
”Pilotointikäynneissä on kyse hankkeen osatutkimuksista eivätkä ne välttämättä tuota tallille hyvinvoinnin arviointituloksia. Toisaalta jo muutamien mittareiden tuottamat havainnot voivat olla talleille arvokkaita”, Kaivolahti-Koukkari toteaa.
”Hanke on käynnissä kalenterivuoden 2024 loppuun asti eli pilotointeja tullaan tekemään tämän ja ensi vuoden aikana.” Marjo Kaivolahti-Koukkari
Essi Walleniuksen mukaan pilottitallien rooli on erittäin tärkeä etenkin mittariston käytettävyyden näkökulmasta. Tavoitteena kun on luoda menetelmä, joka olisi auditoitavissa kaikenlaisilla talleilla.
”Meidän on voitava arvioida ajankäyttöä, talleille mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa ja miten he auditointitilanteen kokevat. Lisäksi tarvitsemme rutkasti tietoa siitä, mitä kaikkea tallin arkeen ja pyörittämiseen liittyvää meidän tulee huomioida auditointiprotokollaa rakennettaessa”, Wallenius kuvaa prosessia.
Hän korostaa, että auditointikäyntien pitää kulkea jouhevasti osana tallin päivää. Talleilta kerätään myös palautetta käynneistä.
”Käynneillä keräämme runsaasti myös ihan perusdataa esimerkiksi vedensaannin eri muodoista, jolloin osaamme laatia mittariston ohjeet, pisterajat ja suositukset ottaen nykytilanteen huomioon. Talleja ei identifioida kerättävästä datasta, vaan kerätyn tiedon on tarkoitus antaa kokonaiskuvaa nykytilanteesta osana muuta hankkeessa tehtävää selvittelyä”, Wallenius kertoo.
Pilottitallihaku pidetään auki toistaiseksi ja hankeihmiset ovat vähitellen yhteydessä ilmoittautuneisiin tallinpitäjiin.
”Hanke on käynnissä kalenterivuoden 2024 loppuun asti eli pilotointeja tullaan tekemään tämän ja ensi vuoden aikana. Melko pitkällä aikajänteellä siis”, Marjo Kaivolahti-Koukkari sanoo.
Essi Wallenius toivoo menestystä pilottitallitutkimukselle.
”Pilotoinnin onnistuessa voimme toimia luottavaisena kohti hankkeen seuraavaa vaihetta, eli kokonaisen auditointiprotokollan rakentamista.”
- Osaston luetuimmat
