Kiinnostus hevosalan koulutusta kohtaan nousussa – ”Haluamme uskoa, että aktiivipihatto on yksi syy”, sanoo Harjun apulaisrehtori

Kiinnostus hevosalan koulutusta kohtaan on nousussa sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedussa että Harjussa.

Kun vuonna 2021 Harjussa hevosalan perustutkintoa opiskeli 167, viime vuonna luku oli noussut jo kahteensataan. Myös yhteishaussa hakijoiden määrä on kasvanut.

”Haluamme uskoa, että [hevosten] aktiivipihatto on yksi syy. Olemme myös lisänneet yhteistyötä erilaisten korkeakoulutoimijoiden kanssa”, nostaa Harjun Oppimiskeskuksen apulaisrehtori Terhi Nopanen.

Hakijamäärät ovat kehittyneet myönteisesti myös Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa. Vuonna 2022 Kaustisen toimipaikassa opiskeli yhteensä 310 hevosalan opiskelijaa.

Kehityksen taustalla voi Kpedussa olla myös tarjonnan monipuolistuminen, johon vaikuttaa Kaustisen raviopiston sekä ratsastukseen keskittyneen Perhon yksikön yhdistyminen vuonna 2021.

Aiemmin hakijoiden oli päätettävä halusivatko he opiskella raviurheilua vai ratsastusta. Nyt tarjolla on lisäksi muun muassa islanninhevosten askellajiratsastuksen, monten ja karjapaimennuksen opintopolku.

Hevosten hyvinvoinnin mittaamiseen kehitetään oppilaitoksissa uusia, luotettavia työkaluja.

Sekä Harju että Kpedu ovat molemmat mukana SRL:n ja Hippoksen hankkeessa, jossa kehitetään virallista mittaristoa hevosen hyvinvoinnin arvioimiseksi.

Harjun ja Kpedun tallit ovat myös pilottikohteiden joukossa. ”Sitä kautta opiskelijat saavat viimeisintä tietoa, mitä onkin korostettu uudessa perustutkinnossa”, mainitsee Nopanen.

Tavoite on luoda objektiivinen tapa arvioida hevosen hyvinvointia. Samalla luodaan edellytyksiä hevostalouden hyväksyttävyydelle myös tulevaisuudessa.

Menetelmän perustana on naudoillakin käytetty Welfare Quality® -järjestelmä.

”Maailma vaan muuttuu, kaikkien on muututtava mukana”, Nopanen kiteyttää. ”Se mikä on joskus ollut hyväksyttävää, ei välttämättä ole sitä enää tänä päivänä.”

Hankkeessa testataan esimerkiksi sitä, voivatko eri arvioijat saada samansuuntaisen tuloksen, kuvailee toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari Kpedusta.

Yksi testattava hyvinvoinnin mittari perustuu eläinlääkäri Kati Tuomolan suututkimuksiin. Tuomola on tutkinut laajasti urheiluhevosten kuolaimiin liittyviä suuvaurioita.

Ruotsissa on myös rakennettu mittaristoa, mutta siellä hyvinvointia arvioidaan painottaen ympäristöä: onko hevosella esimerkiksi riittävästi neliöitä, millainen kuivitus on.

Suomessa tavoitteena on luoda hevoslähtöisempi, käyttäytymiseen perustuva mittaustapa.