

Teivon kuningatarkilpailun kärkikolmikko Jockas Rita–Villilotta–Akvarelli on ansainnut kaiken hehkutuksensa. Näiden takana kokonaiskilpailussa neljänneksi yltäneen Landen Iitan hyvät suoritukset ovat jääneet näiden varjoon.
”Pikkuisen yläkanttiin meni. Ei muuten, mutta kun kaksi viime starttia ennen kunkkareita olivat huonoja, se laski odotuksia. Hevonen oli hyvä ja otti maksimisijoitukset”, Landen Iitan valmentaja-ohjastaja Antti Tupamäki kehuu.
Landen Iita laukkasi avausmatkan lähdössä mutta nousi viidenneksi. Kun kärki paineli täyden matkan 22,8, taaempaa on saanut tulla lujaa.
”Jostain luin, että tamma olisi tullut viimeiset 1900 metriä 23,0. Alkuun tuli kova spurtti, ja sen jälkeen joutui ajamaan aika urku auki koko matkan”, Tupamäki kertaa.
”Ehkä se alun laukka vähän näkyi jäsenissä. Loppusuoralla tuntui, että hevonen meni aika hapoille. Mutta se tuli loppuun asti hyvin, kun se on niin kauhean rehti menemään”, Tupamäki sanoo.
Laukka tuli takarivistä radalta 12. Tupamäen mukaan hevonen vaan oli vähän liian paineissaan.
”Landen Iita on yleensä ollut takarivistä varmempi lähtijä. Ehkä se lämpesi siitä kovasta mekkalasta. Muille matkoille vaihdettiin kuolaimet kovempiin, ja hevonen pysyikin paremmin aisoissa”, Tupamäki kertoo.

Maililla Santtu Raitala pääsi suosikki Jockas Ritalla helposti keulaan ja rauhoitti matkavauhdin erittäin hiljaiseksi. Landen Iita matkasi suurimman osan matkasta Jockas Ritan ulkopuolella.
”Siinä sai suljettua muut kärkihevoset sisäradalle. Hyvä sijoitus ja hyvät rahat”, Tupamäki kertaa kakkossijan ja 8 500 euron tienestit tuonutta lähtöä.
”Kolmella tonnilla ajettiin jonossa, ja kun lopetus oli 20-vauhtia, tämä ei pystynyt vastaamaan. Mitään jossiteltavaa ei jäänyt, paitsi vähän se avausmatkan laukka. Mutta tuskin silläkään loppusijoituksiin oli vaikutusta”, Tupamäki pohtii.
Landen Iita jäi kuningattareksi seppelöidystä Jockas Ritasta 6,1 sekuntia ja kolmossijasta 4,8 sekuntia.
Jossiteltavaa ei jäänyt ajosuorituksistakaan. Päinvastoin, Tupamäki ajoi maltillisesti ja fiksusti.
”No joo, kyllä ne ajot menivät niin, ettei tarvitse itseään soimata.”

Landen Iita ansaitsi kuningatarkilpailusta kaikkiaan 19 600 euroa, ja sen tämän kauden ansiot nousivat 31 100 euroon. Se on 8-vuotiaan tamman paras yhden kauden voittosumma. Ja kausi jatkuu.
”Kun hevonen oli hyvä, ajetaan kilpaa, kun tulee sopivia lähtöjä. Pidetään pidempää taukoa vasta talvella. Tamma on usein talvehtinut osaomistaja Jarkko Koppelin luona Nyrölässä”, Tupamäki kertoo.
Tupamäki uskoo, että Landen Iita kehittyy edelleen.
”Vauhtia tulee lisää. Sitä tuli jo tälle vuodelle. Usein tällainen hevonen, joka ei ole kaikkein nopein, voi saada lisää vauhtia vielä kymmenvuotiaana”, hän sanoo.

Tupamäen valmentama ja ohjastama Ceepra oli Pikkukuningatar-lähdössä toinen. Se juoksi lähes koko matkan kuolemanpaikalla Viksun Cikan rinnalla. Lopussa Henri Bollströmin ohjastama Kiriliina ehti niukasti ohi.
”Ceepra teki tosi hyvän juoksun. Etukäteen mietin, että Santtu (Raitala, Viksun Cikan ohjastaja) ajaa keulasta, ja että mitä tälle tekee juosta johtavan rinnalla. Mutta hevonen teki tosi sitkeän esityksen. Maalin jälkeenkin oli vielä painetta”, Tupamäki kertoo.
Ceepra (Costello) on vasta 5-vuotias, mutta ravikansa kyselee, joko se ensi vuonna nähdään kuningatarkilpailussa.
”Kyllä sillä pystyisi ajamaan, jos haluaa. Omistajat tietysti päättävät. Mutta kyvythän tammalla riittävät, siitä ei ole kiinni. Jos tamma juoksee 5-vuotiaana 26–27-aikoja, ei siltä kukaan enää vuoden päästä juokse karkuun”, Tupamäki vastaa.
”Tietenkään koskaan ei voi tietää, mikä hevosen kunto on vuoden päästä. Mutta Ceepra on tosi nopea, ja näkyy olevan vahva ja ravivarmakin. Ei se tietenkään 6-vuotiaana ole samalla viivalla vanhempien tammojen kanssa, mutta kykyjen puolesta ei ole estettä osallistumiselle.”