Jenniina Sillanaukeen mukaan Valjakkoajoseura järjestää tapahtumia eri puolille maata sen mukaan, kun tarvetta on. ”Tämä on heimoontumista myönteisessä mielessä.” Kuva: Carolina Husu
Valjakkoajon suosio kasvanut korona-aikana – oma valtakunnallinen seura perustettu
Perheleirit ovat Urjalassa toimivalla Hessi-Tallilla osoittautuneet suositummiksi kuin lasten erikoisleirit. ”Tämä on eläimen ja ihmisen yhteyttä parhaimmillaan”, sanoo valjakkoajuri Jenniina Sillanaukee.
Jenniina Sillanaukee harjoitteli welshponi Peppermint Duchessella groominaan toisen perheleiriläisen poika, Lenni Jokinen. Kuva: Carolina HusuJenniina Sillanaukee osallistui Hessi-Tallilla pidettyyn perheleiriin 6- ja 9-vuotiaiden lastensa sekä welshponi Peppermint Duchessen kanssa.
Pinsiössä Nokian puolella asuva Sillanaukee veistelee olevansa valjakkoajoon hurahtanut kukkahattutäti.
Tähtäimessä ovat ensin heinäkuun viimeisen viikonlopun valjakkokisat Sipoossa, joissa ratkotaan suomenhevos- ja poniluokkien mestaruudet. Ensi vuonna mielessä siintää SM-kisa ponivaljakoissa.
”Kun on kova tavoite, pysyy motivaatio”, hän sanoo.
Heidi Sinda on kilpailijana ja valmentajana valjakkoajon konkareita. Hän pitää tallillaan valmennuksia sekä tuo maahan vaunuja ja varusteita. Sillanaukeella oli esimerkiksi testauksessa koulukokeen vaunut.
Perheleirin jälkeen tallilla järjestettiin perinteinen kisaviikonloppu.
Lasten kannalta leiri on toimiva malli. Kun on kavereita, hevoshommiinkin innostutaan paremmin kuin kotona. Lisäksi ohjelmassa on uintia, trampoliinia ja monenlaista yhdessä tekemistä.
”Koronan jälkeen tällaista laatuaikaa toivotaan enemmänkin kuin vain lasten omia leirejä”, huomioi Sinda.
Sillanaukee ja leirin muut osallistujat ovat myös aktiivisia uudessa yhdistyksessä. Valjakkoajoseura on perustettu edistämään lajia ja kannustamaan siitä kiinnostuneita ympäri maata.
”Jäseniä on tullut mukavasti, kun korona-aika on lisännyt myös aikuisten kiinnostusta hevosen kanssa toimimiseen. Tämä on eläimen ja ihmisen yhteyttä parhaimmillaan”, Sillanaukee tuumii.
Valjakkoajo muotoutui nykyiseksi kilpailulajiksi Britanniassa, jossa edesmennyt Prinssi Philip oli yksi sen sääntöjen kirjoittajista.
Suomeen sen toi monipuolinen hevosharrastaja ja viljelijä Rolf Simonsén Sipoosta.
Ensimmäiset kilpailut pidettiin 1980-luvun lopulla.
Kilpailuluokkia on yhden hevosen valjakolle, pari- ja nelivaljakoille sekä hevosille että poneille.
Suomenpienhevoset ovat menestyneet hienosti poniluokissa.
Kilpailu on kaksi- tai kolmipäiväinen, ja niiden aikana ajetaan koulukoe, vaativa kestävyyskoe maastoradalla ja tarkkuuskoe.
Laji on erittäin vauhdikas ja tarkkuutta vaativa, mutta edellyttää hevoselta myös klassista taitoa kulkea muodossa tietyt liikkeet vaunujen kanssa.
Ohjastajan lisäksi mukana on vaunuavustaja eli groomi.
Valjakkotarkastus sekä jatkuva eläinlääkärin seuranta ovat osa kilpailuja.
Osakokeen tulokset ilmoitetaan virhepisteinä.
Voittajaksi selviää pienimmällä virhemäärällä suoriutunut valjakko.
Savijärvellä Sipoossa 29.– 31.7. ratkotaan suomenhevosten ja poniluokkien mestaruudet
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
