Weikko on ME-ravuri, mutta kaikkien aikojen nopein nelivuotias se ei ole – näin kylmäveristen ennätykset ovat kehittyneet

Keskiviikkoiltana Ruotsin Bollnäsissä tehtiin suomalaista ja myös pohjoismaista ravihistoriaa. Nelivuotias suomenhevosori Weikko (isä Välähdys, emä Wilppu) ravasi prinsessa Madeleinen pokaalilähdössä voittoon ajalla 19,9a. Oriin omistavat sen norjalainen valmentaja Öystein Tjomsland sekä Pekka Lillbacka, joka on myös Weikon kasvattaja.

Weikosta tuli ensimmäinen maagisen 1.20-rajan alittanut nelivuotias suomenhevonen, ja ori paransi ikäluokkansa Suomen ennätystä kerralla 4,3 sekuntia. Edellinen Suomen ennätys oli V.G. Voiton Oulussa vuonna 2021 juoksema 24,2a. V.G. Voiton ennätys on 2100 metriltä, ja se on edelleen ikäluokan keskimatkan Suomen ennätys.

Weikon voittoaika 19,9a on myös nelivuotiaiden kylmäveristen uusi maailmanennätys. Weikon aika ei kuitenkaan ole kaikkien aikojen kovin nelivuotiaan juoksema tulos eikä ikäluokan ensimmäinen 1.20-alitus. Weikkoa kovempaa on nelivuotiaana mennyt norjalainen Ingbest, joka lokakuussa 2016 juoksi Bergenin radalla Norjassa tuloksen 19,8a.

Ingbestin aika ei kuitenkaan ole Norjan ennätys tai maailmanennätys, sillä sen tulos on tappioaika. Ingbest juoksi nelivuotisennätyksensä sijoittuessaan neljänneksi Tekno Odinin ajalla 18,5a voittamassa kilpailussa.

Nelivuotiaiden virallinen maailmanennätys oli ennen Weikkoa sen vuotta vanhemman tallikaverin Brenne Borkenin nimissä. Öystein Tjomslandin ajama ja valmentama norjalaisori juoksi ennätyksensä 20,2a vuosi sitten samassa kilpailussa jossa Weikko nyt siirsi tallikaverinsa ennätyksen historiaan.

Nelivuotiaiden kylmäveristen Ruotsin ennätys on Järvsö Pegasuksen vuonna 2017 juoksema 22,3a.

Weikosta tuli keskiviikkona historian 25. superjuoksija eli suomenhevonen, joka on alittanut 1.20-rajan. Ennen Weikkoa nuorimpana rajan oli alittanut Vitter, joka vuonna 2016 Elitkampenin Tukholman Solvallassa voittaessaan oli kuusivuotias. Vitterin voittoaika oli 18,5a, joka oli suomenhevosten absoluuttinen Suomen ennätys viime kesään asti. Nyt Suomen ennätys on Evartin Suurmestaruudessa juoksema 18,4a. Kylmäveristen maailmanennätys on Järvsöfaksin Gävlessä vuonna 2005 juoksema 17,9a.

Ensimmäisenä kylmäverisenä 1.20-rajan alitti norjalainen Spikeld, joka vuonna 2000 juoksi Forusin radalla Stavangerissa ajan 18,6a. Vasta Järvsöfaks pystyi alittamaan Spikeldin tuloksen viisi vuotta myöhemmin.

Suomenhevosista ensimmäisenä 1.20-rajan alitti Viesker, joka rikkoi haamurajan vuoden 2002 Suurmestaruudessa. Tuolloin Vieskerin voittoaika oli 19,9a.

Vieskerin voiton tarkka päivämäärä oli 13. heinäkuuta 2002. Päivämäärä on suomenhevoshistoriassa erittäin merkityksellinen, sillä suomenhevonen oli rikkonut 1.30-rajan ensimmäisen kerran päivälleen 73 vuotta aikaisemmin. Tuolloin asialla oli ori Murto, joka ravasi Seinäjoella uudeksi Suomen ennätykseksi 29,4. Murron ennätyksen virallisuudesta on vuosikymmenten varrella käyty erinäistä vääntöä, sillä ori juoksi tuloksensa kilpailuissa, jotka eivät olleet Suomen Ravirenkaan virallisesti valvomat. Ajan oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole ollut erityistä epäilystä.

Syyskuussa Weikko kävi Mikkelissä murskaamassa kolmevuotiaiden Suomen ennätyksen. Myöhemmin syksyllä se juoksi Kuopiossa myös ikäluokan täyden voltin Suomen ennätyksen. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Samanlaista keskustelua kuin Murron ennätyksen virallisuudesta on käyty myös siitä, mikä suomenhevonen katsotaan ensimmäiseksi nelivuotiaaksi tähtijuoksijaksi eli 1.30-alittajaksi. Ensimmäisenä rajan alitti vuonna 1963 Niilo Sukulan tallin Arike, joka ravasi tuloksen 29,9.

Arikkeen aika kuitenkin on tuhannelta metriltä, ja jälkikäteen sitä ei ole pidetty virallisena ennätyksenä. Kuitenkin tuhat metriä oli Arikkeen aikaan virallinen kilpailumatka – ja nelivuotiailla itse asiassa ainoa virallinen kilpailumatka – joten tuhannen metrin ennätysten myöhempi mitätöiminen on enemmän tai vähemmän linjatonta. Arikkeen lisäksi tuhannen metrin matkalla 1.30-rajan alittivat nelivuotiaina myös Jonne ja Toli, jonka vuonna 1965 juoksema tulos 29,5 on paras nelivuotiaan ravurin tuhannen metrin kilpailussa juoksema.

Nykyisillä kilpailumatkoilla 1.30-rajan ensimmäisenä nelivuotiaana rikkoi Erkki Sääluodon Hiluri, joka juoksi Forssassa 1973 tuloksen 29,7a.

Suomenhevosten rajapyykeistä puhuttaessa tärkeä hevonen on vuonna 1990 syntynyt Jaanen Suikku. Se alitti heinäkuussa 1993 Mikkelissä ensimmäisenä kolmevuotiaana suomenhevosena 1.30-rajan ja vajaata vuotta myöhemmin samoin Mikkelissä ensimmäisenä nelivuotiaana suomenhevosena 1.25-rajan.

Mauno Juvosen oriin tulokset – kolmevuotisennätys 29,5a ja nelivuotisennätys 24,4a – olivat Suomen ennätyksinä huomattavan kestävää sorttia. Kolmevuotiaiden ennätystä Jaanen Suikku piti 21 vuotta, kunnes Pauli Raivion valmentama ja ajama Ellin Sisu lokakuussa 2015 juoksi Porissa kolmevuotiaiden ennätykseksi 29,4a. Nelivuotiaiden ennätys oli Jaanen Suikun nimissä peräti vuoteen 2021 asti, kunnes Seppo Suurosen valmentama ja Ari Moilasen ajama V.G. Voitto juoksi SE:ksi jo mainitun 24,2a.

Ellin Sisun ja V.G. Voiton Suomen ennätykset olivat voimassa siihen asti kunnes Weikko murskasi ne. Viime vuonna Weikko juoksi kolmevuotiaiden ennätykseksi 26,2a, eli se paransi ikäluokan SE:tä kerralla 3,2 sekuntia. Nyt nelivuotiaana Weikko siis on parantanut ikäluokan Suomen ennätystä – tähän mennessä – 4,3 sekunnilla.