Karjapaimennusta ja kiikkulautoja – Ilmajoelle tehtiin täysiverinen ranch lännenratsastukseen

Vahvojen ja korkeiden lankkuaitojen ympäröimä suuri hiekkakenttä väreilee helteessä kuin preeria konsanaan. Paarmat pörräävät verenhimoisina neljän ratsukon ja nautalauman ympärillä.

Vaikka häntien huiske on jatkuvaa, on tunnelma rauhallinen ja keskittynyt. Nyt paimennetaan karjaa kentän päädyssä sijaitsevaan aitaukseen, eli lännenslangilla penniin.

Lännenelokuvien luomat mielikuvat hurjasti jymistävistä naudoista ja suut ammollaan laukkaavista hevosista rapisevat heti kättelyssä. Yhden tai muutaman naudan erottelu laumasta kohti penniä tapahtuu pääosin käynnissä ja kaikkien osapuolten ilmeisen hyvässä yhteisymmärryksessä.

Kunnes iskee tilanne päälle. Tilan emäntä Terhi Lehtisen huuto kajahtaa ilmoille.

”Hei! Portti on auki!”

Lehtisen quarter-tamma Lola näyttää sekunnin murto-osassa, mistä maailman nopeimpana varttimailerina tunnetun rodun maine on peräisin. Ratsukko karauttaa kentän toiselle laidalle ja estää vapautta kohti hölköttävän angus-härän poistumisaikeet.

Käsikirjoitukseen kuulumaton, valokuvaajan unohduksen aiheuttama sivuportin auki jääminen ei sekoita karjapaimenten pasmoja. Homma jatkuu, ja nautoja poimitaan sulavasti penniin.

Suomenhevonen Lyyti kiipeää mielellään hiekalla täytetyn traktorinrenkaan päälle tähystämään, torinhevonen Lennu suorittaa kiikkulaudan ylityksen pelottomasti. Ratsailla Woodland Horse Trailin radalla Nelli Turakainen ja Tero Ketola. Kuva: Johannes Tervo

Isäntä Tero Ketola kertoo, että elokuun alussa tilalla järjestetään lännenratsastuksen karjalajien mestaruuskilpailut. Ketola on tehnyt hartiavoimin töitä, jotta kolmipäiväisistä kilpailuista tulisi houkuttelevat.

”Toivottavasti saadaan hyvin osallistujia. Sain tapahtumalle 35 sponsoria ja heidän lahjoittamansa palkinnot ovat hyviä”, Ketola toteaa.

Karjamestarin tittelin voittajaa odottaa sponsorin lahjoittama 500 euron rahapalkinto ja esimerkillisen siistiä ja sujuvaa karjatyöskentelyä osoittanut kilpailija palkitaan Komia Paimen -tittelin lisäksi parinsadan euron summalla. Moista ei ratsastuksen pienlajeissa Suomessa ole totuttu näkemään.

Terhi Lehtinen (keskellä) ja Tero Ketola ovat rakentaneet Ilmajoen Varpahaiskylälle monipuoliset puitteet lännenratsastuksen harrastamiseen. Nelli Turakainen auttaa pariskuntaa tallilla ja tekee yrityksen somemarkkinointia. Kuva: Johannes Tervo

Lehtinen ja Ketola ovat usean vuoden ajan kehittäneet Ilmajoen Varpahaiskylällä sijaitsevan tilan hevostoimintoja, hiukkasen alkuperäissuunnitelmia laajemminkin.

Hevosharrastajien käyttöön valmistui kahden hehtaarin alueelle erilaisista tehtävistä koostuva trail-rata, jossa voi harjoitella ratsukoille hyödyllisiä maastossa liikkumisen taitoja. Eikä pelkästään niitä.

”Radalla pystyy parantamaan hevosen tasapainoa, koordinaatiota, rohkeutta ja luottamussuhdetta ratsastajan kanssa. Eteen tulee kaikenlaisia tilanteita, joiden selvittämisen tavoite on rauhallinen ja rento hevonen”, emäntä kertoo.

Karjapaimennus hevosella oli Nelli Turakaiselle (edessä) rakkautta ensinäkemällä. Nautalaumaa takaa paimentaa Tarja Strömdahl appaloosatammallaan Esmellä. Kuva: Johannes Tervo

Radan tieltä isäntä raivasi metsää, kaivoi kantoja ja teki reittejä tehtävältä toiselle. Alueelle ajettiin suunnitellun 30 hiekkakuorman sijasta yli kolmesataa kuormaa, jotta saatiin reitit sopiviksi reippaammallekin menolle.

Monimuotoisesta pohjasta paljastui luonnostaan mahdollisuuksia ratsukon välisille luottamustehtäville. Lehtisen mukaan radalla kävijöiden suosikki on kiikkulauta, jonka keinahtavaan ylitykseen hevonen pitää rauhassa opettaa.

Vesielementtikin on radalla läsnä. Kanjonin kapeikossa ratsukko kahlaa isojen kivenlohkareiden välistä kuivalle maalle. Kosteaan osaan aluetta kaivettiin puolestaan kymmenien metrien pituinen uittokuja.

”Elokuussa on tarjolla myös hevosten uintikilpailut uittokujassa. Olisihan se hauskaa, jos kilpailut toteutuisivat”, pariskunta sanoo.

Lehtisen ja Ketolan apuna tilalla ja yrityksen somemarkkinoinnissa työskentelee Nelli Turakainen, jonka hevoset asuvat tilalla. Jo aiemmin eteläisessä Suomessa lännenratsastusta harrastanut nuori nainen kertoo ytimekkäästi, miksi karjapaimennus on hänen lajinsa.

”Ekaa kertaa, kun karjapaimennusta näin, se oli rakkautta tähän lajiin. Se oli menoa sitten.”