Hevosten herkkyys opettaa toimimista ihmisten kanssa – "Raha ei saa määrittää sitä, voitko tulla silittelemään hevosta"

Tommi Wessman harjoittaa hevosavusteista nuorisotyötä Mäntsälän Kellokoskella. Hän sekä ohjaa nuoria ennalta ehkäisevästi pienryhmissä että toimii tukihenkilönä yksittäisille nuorille.

Tallin yhteydessä on tila, jossa usein käperrytään sohvalle juttelemaan.

"Jos yhdellä on ollut huono päivä ja hän uskaltaa tuoda pahaa oloaan tai harmitustaan esiin, voi siihen ensin tulla piikittelyä muilta. Mutta kun he huomaavat, että ikäviäkin asioita saa purkaa, se kantaa kaikkia."

Hevosia seuraamalla voidaan käydä läpi niiden ilmeitä ja eleitä ja käyttäytymistä keskenään. Se opettaa kunnioittamaan hevosta ja levottomampikin sielu rauhoittuu hetkeen. Samalla voi löytää yhtymäkohtia omaan elämään ja siihen, mikä on minun roolini laumassa.

"Kaikki perustuu siihen, että hevoset saavat elää laumassa luonnollisesti. Ihmisten tehtävä on kuunnella, mikä niille käy ja mikä ei."

• Tommi Wessman kouluttautui oppisopimuksella nuoriso-ohjaajaksi helsinkiläisessä nuorisokodissa, joka oli erikoistunut nuorten vaikeisiin ongelmiin.
• Hän on toiminut toiminimellä tukihenkilönä ja ohjannut nuorten pienryhmiä kolmisen vuotta.
• Ensimmäiset kymmenen vuotta hän toimi palvelualalla muun muassa baristana ja on kilpaillutkin alan ammattikilpailuissa.
• Vaimonsa ratsastusharrastuksen kautta Wessman tutustui islanninhevosiin ja aloitti harrastuksen.
• Hän on kouluttautunut voimauttavan hevostoiminnan sekä eettisen hevosmiestaidon ohjaajaksi.
• Pariskunta osti Mäntsälästä tilan keväällä 2020 ja Wessman siirsi vuokratiloissa tekemänsä ohjaustyön tilalle.
• Tommi Wessmania voi seurata sosiaalisessa mediassa Herkän hevosmiehen ja Kultamäen tilan tileiltä.

Tommi Wessman on aloittanut joukkorahoituskampanjan kerätäkseen lisärahoitusta hevosten hoitokodin perustamiseen. Luna-koira kuuluu Kultamäen väkeen. Kuva: Sanne Katainen

Raha tulee valitettavan usein esiin, kun ohjaaja seuraa lapsia, joilla on vaikeuksia.

"Tuntuu, että kuilu syvenee. Valtaosa nuorista tulee perheistä, joita voi kutsua tietyllä tavalla vähävaraisiksi."

Vaikka Keski-Uudellamaalla on lapsille monenlaista seuratoimintaa, kaikkia lapsia se ei tavoita. Wessmanin mukaan on paljon vanhempien omasta elämänhallinnasta ja -asenteesta kiinni, kuinka he kykenevät ohjaamaan lapsiaan harrastuksiin.

Monet lapset ja nuoret käpertyvät pelaamaan tai muutoin viettämään aikaa verkon maailmassa. Yhteistä Wessmanin ohjaamille nuorille onkin kaverien vähyys ja rajoittunut kyky ylipäätään olla kontaktissa muiden kanssa.

"On sosiaalisten tilanteiden jännitystä, jopa pelkoa. Siitä seuraa kyvyttömyyttä tuottaa mitään ulos itsestään seurassa."

Koulukaan ei kykene välttämättä tarjoamaan riittävää tukea tähän, vaikka se tuokin arkeen rytmiä ja turvaa.

Eläinten kanssa ryhmässä oleminen vastaa juuri näihin tarpeisiin. Käytännössä siihen on mahdollisuus ratsastuskouluissa, mutta harrastus on usein sangen kallis aloittaa.

"Raha ei saa määrittää sitä, voitko tulla silittelemään hevosta. Haluan antaa mahdollisuuden uusiin kokemuksiin kaikille riippumatta taustasta."

Lapsi oppii kunnioittamaan hevosta ja levottomampikin sielu rauhoittuu hetkeen. Samalla voi Tommi Wessmanin mukaan löytää yhtymäkohtia omaan elämään ja siihen, mikä on minun roolini laumassa. Kuva: Sanne Katainen

Osa asiakkaista tulee Kultamäen tilalle Keusotelta Perhehoitoyksikkö Pihlajan kautta. Tukihenkilötyössä samoin kuin pienryhmissä tavoite on pitkäkestoisessa nuoren tukemisessa.

Wessman alkoi erityistukihenkilönä Pihlajassa kolmisen vuotta sitten. Pisin asiakkuussuhde on nuoreen, joka täyttää pian 18. Täysikäistymiseen yhteistyö myös loppuu.

"Asiakassuhde yleensä loppuu, kun nuoren oma kyky hallita elämää on lisääntynyt ja tukitoiminnan alussa sovitut tavoitteet ovat toteutuneet", Wessman kuvaa.

Talliympäristö tuo yhdessä olemiseen lisää vaihtoehtoja, ja eläinten hoitaminen ja luonnossa oleminen lisäävät hyvinvointia. Aina edetään silti lapsen ja nuoren ja ryhmän ehdoin.

Wessman tähdentää myös ohjaajan omaa roolia. Hän rohkaistui jo nuorisokodissa osoittamaan nuorille, että myös aikuinen mies on ja saa olla herkkä. Huonoja päiviä on kaikilla, myös ohjaajalla itsellään.

"Se oli väliin rankkaakin, kun ikäviä vaiheita kokeneiden nuorten tavat olivat vuorovaikutuksessa haastavia. Mutta lopulta herkkyys oli voima, joka helpotti työskentelyä. Nuoretkin pääsivät omien asioidensa kanssa eteenpäin."

Hevos- ja eläinavusteisessa toiminnassa on edelleen yleisesti vaikeutena, kuinka sen tuloksia todennetaan.

Sote-puolen ostajien ajatukset muuttuvat vähitellen, kun nähdään käytännössä, että lapset voivat paremmin, Wessman uskoo.

Kiinnostus hiljaisempaan elämäntapaan on lisännyt myös aikuisten keskuudessa halua olla hevosten seurassa ilman välittömiä tavoitteita ratsastus- tai ajoharrastuksesta. Kultamäen tilalla tavoitteena onkin tarjota pikkuhiljaa tähän palveluja.

"Ihmiselle, jota hevonen isokokoisena jännittää tai pelottaa, on tärkeä lähestyä sitä turvallisesti ja pehmeästi. Sellainen hevonen kuitenkin itse on, herkkä ja turvallinen."

"Raha ei saa määrittää sitä, voitko tulla silittelemään hevosta. Haluan antaa mahdollisuuden uusiin kokemuksiin kaikille riippumatta taustasta", Tommi Wessman sanoo. Kuva: Sanne Katainen

Hevonen itse on ollut Tommi Wessmanille tärkein opettaja siinä, kuinka tehdä hevosavusteista työtä lasten ja nuorten kanssa.

Hän haluaa laajentaa pientilaansa perustamalla siihen hoitokodin hevosille. Hoitokodeille on tarvetta, mikä tuli myös esiin MT:n hevosen lopettamista koskevassa uutisessa.

Tyypillinen tilanne on esimerkiksi, että omistaja ei pysty enää pitämään kilpauransa päättänyttä hevosta eikä sitä haluta lopettaa, koska hevosella voisi olla useita, terveitä vuosia jäljellä.

Kultamäen tilalla on nyt kaksi Wessmanin omaa islanninhevosta Dina ja Vilho sekä kaksi aasia Late ja Pate. Tilaa ostettaessa kanat ja kukko tulivat tilakaupan mukana 1,5 vuotta sitten.

Juuri joulun alla tilalle saapui kaksi suomenhevosta ylläpitosopimuksella.

Wessman kertoo, että peltoalaa on lähitulevaisuudessa kymmenen hevosen tarpeeseen.

Tilalle on rakennettu aitauksia niin, että hevoset ja aasit voivat tarhata halutessaan erikseen. Samoin uusille asukkaille on tarha, josta ne voivat aidan yli vähitellen turvallisesti tulla tutuiksi tilan aiempien eläinten kanssa.

Wessman hakee nyt joukkorahoituksella 20 000 euron avustusta perustöihin eli tarhojen laajentamiseen ja aasien pihaton pohjan viimeistelyyn.

"Ensisijaisesti sitä tarvitaan tarhojen pohjien tekoon. Tila on savimaalla. Valtaosan vuodesta se on ihan hyvä, mutta märillä keleillä ihan kaikkea muuta."

Rahoitusta on tarkoitus käyttää myös aktiivipihaton laajentamiseen ja siirtotallin hankintaan.