”Minulle on tärkeätä olla hyvin valmistautunut lähtöön” ‒ Anette Antti-Roikon monté-ura on nousussa

Sukunimi Antti-Roiko on kuulunut suomalaisen raviurheilun kulmakiviin jo 1970-luvulta lähtien. Aki Antti-Roiko on ohjastanut urallaan yli 3 000 voittoa kuin myös serkkunsa Ahti Antti-Roiko. Vanhemman polven siirryttyä raviurallaan jäähdyttelyvaiheeseen, on uusi Antti-Roikojen sukupolvi jatkanut suvun viitoittamalla tiellä.

Aki Antti-Roikon tytär Janita Antti-Roiko valmentaa ja ohjastaa hevosia hyvällä menestyksellä Mäntyharjulla. Janitan serkku Anette puolestaan menestyy montéohjastajana mainiosti. Anette on nykyisessä elämäntilanteessaan pystynyt yhdistämään Antti-Roikon suvun kaksi vahvinta osaamisaluetta, autokaupan sekä hevosten kanssa toimimisen.

”Isäni Ari Antti-Roiko menestyi kylläkin hyvin ohjastajana 70- ja 80-luvuilla. Veljesten oli kuitenkin jaettava työt. Aki valitsi ravivalmennuksen ja isä otti vastuulleen isoisän autoliikkeen. Minä työskentelen tällä hetkellä Länsi-Autolla harrastaen montératsastusta”, aloittaa ylivieskalaislähtöinen Anette Antti-Roiko kertomaan arjestaan.

Anette Antti-Roiko on tyytyväinen voidessaan yhdistää työnteon ja harrastamisen sujuvasti. Kuva: Juho Hämäläinen / Suomen Hippos

Vaikka Anette työskenteleekin nykyään pääkaupunkiseudulla, ovat raviurheilu ja hevoset kuuluneet hänen elämään pienestä pitäen. Ponilähtöjä Anetelle kertyi lähemmäs 100. Hänen mukaansa ponilähdöt olivat mainio sisäänajoportti raviurheiluun. Samalla myös ponilähdöt yhdistivät perhettä.

”Isä ja isoisäni saivat useamman kerran lähteä ajamaan minun ja ponieni kanssa poniraveihin. Poniraviajasta jäi paljon mukavia muistoja.”

Peruskoulun jälkeen Anette ei kuitenkaan hakenut hevosalan kouluun palavasta hevosinnostuksesta huolimatta. Kotoa tuli vahva toive tehdä elämässään muutakin kuin tallitöitä. ”Kouluttauduin merkonomiksi. Sen jälkeen olen käynyt töihin liittyviä lisäkoulutuksia.”

Valmistumisen jälkeen hevosalan työt vetivät kuitenkin vastustamattomasti puoleensa. Ensimmäiseksi työpaikaksi valikoitui Aki Antti-Roikon talli.

”Olin ollut Akilla jo useamman kesän töissä. Sekä siittolan että kilpatallin puolella. Olin parisen vuotta täysipäiväisenä hevosenhoitajana ennen muuttoani Lahden seudulle.”

Anette halusi oppia lisää raviurheilusta, ja muutto yhdelle Suomen hevosmäärältään suurimmista ravitalleista tuntui hyvälle vaihtoehdolle. Orimattilassa vaikuttavan Tapio Perttusen tallilla työskentelyn jälkeen oli vuorossa paluu kotiseudulle.

”Olin jonkin aikaa Akin tallilla töissä. Vanhempani kuitenkin patistivat minua kokeilemaan myös muita kuin hevosalan töitä. Aloitinkin suvun autoliikkeessä Ylivieskassa. Siellä menikin itseasiassa useampi vuosi. Ilman muuta on hyödyllistä työskennellä erilaisilla aloilla.”

Innostus hevosalan töihin kasvoi kuitenkin Ylivieskassa vietettyjen vuosien aikana sen verran suureksi, että paluu ravihevosten pariin oli ainoa vaihtoehto. Anette siirtyi Forssan seudulla hevosia valmentavan Tapio Mäki-Tulokkaan palvelukseen.

Vuoden työrupeaman jälkeen Anette vaihtoi takaisin Lahden seudulle. Timo Korvenheimosta tulikin Aneten tähänastisen hevosuran viimeisin täysipäiväinen hevosalan työpaikka. Päätös täysipäiväisenä hevosalan ammattilaisena lopettamisesta oli pitkään harkittu.

Riinan Kirmalla Anette Antti-Roiko osallistui viime kesänä suomenhevosten montén SM-lähtöön. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

”Hevosten kanssa työskentely on todella hienoa. Kaipaan ilman muuta sitä. Hevosenhoitajana työpäivät venyvät usein pitkiksi. Montélähtöjä oli vaikea saada mahtumaan töiden lomaan. Ohjastusreissuihin menee kuitenkin aika paljon aikaa.”

Anette siirtyikin aluksi varusteliike Finntackin palvelukseen osa-aikaisesti. Samalla hän työskenteli useammalla tallilla satunnaisesti. Viime vuoden kesäkuusta lähtien on vakituisena työpaikkana ollut Länsi-Auto ja kotipaikkana Helsinki. Anette on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa. Työnantaja saa kiitosta joustavuudestaan.

”Pystyn todella hyvin sovittamaan ohjastustehtävät töiden mukaan. Täydellinen tilanne töiden ja harrastuksen suhteen.”

Aneten ohjastajaura on ollut nousujohteinen viimeisten vuosien aikana. Viime vuosi on tähänastisen uran paras. Kauden 10 voitosta yhdeksän tuli montésta. Totosijoja parin vuoden päästä 30 vuotta täyttävä Anette saavutti kauden aikana 144 startista peräti 49 kappaletta. Pääosa Aneten starteista on montésta.

”Ajan toki kärrylähtöjäkin silloin tällöin. Montélähdöissä olen yksi rutinoituneimmista. Kärrylähdöissä olen turhan vasta-alkaja.”

Talvikuukausien aikana montélähtöjä ei Suomessa ole tarjolla kovin runsaasti. Siitä huolimatta Anette on saanut hyvin ohjastettavia vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Kuluvalla viikolla hän ohjastaa lauantaina Kaustisella ja sunnuntaina on vuorossa Teivo.

”Pyrin lähtemään aina raveihin, kun on vain kysyntää ohjastajana. Menestyksen myötä olen saanut ohjastaa parempia hevosia. Sillä tavallahan homma toimii ohjastajamarkkinoilla.”

Viime kesänä Anette Antti-Roiko pääsi ohjastamaan Maarit Ollikaisen valmentamaa Ambrogiota lämminveristen montén SM-finaalissa. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Yhdeksi keskeiseksi tekijäksi parantuneisiin tuloksiin ohjastajana on Aneten mukaan parempi valmistautuminen. Aiemmin hevosenhoitajana työskennellessä ei useinkaan jäänyt tarpeeksi aikaa tutustua tulevaan lähtöön. Nykyisin ohjastaja kokee saapuvansa ravipaikalle henkisesti paremmassa iskussa.

”Minulle on tärkeätä olla hyvin valmistautunut lähtöön. Pystyn silloin paljon helpommin miettimään vaihtoehtoisia taktiikoita juoksunkulun suhteen.”

Viime syksynä Anette joutui ikävään tilanteeseen Vermon raveissa esittelyyn mennessä. Hänen ratsastamansa hevonen hyppäsi pystyyn varikkoportilla, ja kaatui lopulta ratsastajansa päälle. Tilanteesta selvittiin lähes säikähdyksellä. Anette korostaa turvallisuuteen liittyviä asioita montéohjastajan näkökulmasta. Kypärien ja turvaliivien parantunut taso saa kiitosta ohjastajalta.

”Varusteet ovat parantuneet hurjasti aikojen saatossa. Pyrin ajamaan hevosella montéhiitin, ennen kuin ratsastan sillä uran ensimmäisen montélähdön. Silloin näkee hevosen suhtautumisen ratsastajaan sekä miten se käyttäytyy radalla.”

Anette Antti-Roiko korostaa montéohjastamisen olevan asiakaspalveluala. Reissuun on pyrittävä lähtemään aina kun kysyntää on. Kuvassa Anette Mikko Ojanperän Julius Starin kanssa Jyväskylän Derbypäivänä elokuussa 2022. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Useamman sadan montéstartin myötä Anetelle on kertynyt rutiini montélähtöjen ohjastamiseen. Uran alkualkoina hän ratsasti paljon hevosilla kilpailuiden ulkopuolella. Nykyinen starttimäärä sekä satunnaiset hiittikerrat riittävät pitämään kunnon yllä.

”Ratsastaessani aikanaan ensimmäistä montéhiittiä, olin jo kierroksen jälkeen täysin loppu. Nykyisellään lihaksisto on tottunut montéen. Toki pyrin käymään juoksulenkeillä riittävän usein.”

Vaikka Anette panostaakin täysillä montéohjastajan uraan, korostaa hän kuitenkin lajin sosiaalista luonnetta. Suurin osa Aneten kavereista koostuu kilpakumppaneista.

”Raveissa tapaa aina tuttuja. Pitemmillä reissuilla löytyy aina ravipiireistä tuttu, jolta saa esimerkiksi majapaikan. Lainaohjastamisen kautta olen solminut monia ystävyyssuhteita hevosten taustavoimien kanssa. Pidämme yhteyttä, vaikka hevosen ura on loppunut jo kauan sitten.”