

Viimeiset viisi vuotta Yhdysvalloissa eläinlääkärinä toiminut Meri Rantakallio on tunnetusti nopeiden päätösten tekijä. Päätös rapakon taakse lähtemisestä tapahtui aikanaan nopeassa tahdissa. Sitä ennen Rantakallio oli ehtinyt toimia 10 vuotta eläinlääkärinä Ruotsissa.
”Minulle on tyypillistä tehdä välillä vähän yllättäviä päätöksiä nopeaan tahtiin. Elämäni ei kulje aina ihan tavanomaisempia ratoja”, naurahtaa Meri Rantakallio Lexingtonista.
Pohjois-Amerikkaan muuton yhtenä tärkeimmistä motivaattoreista oli Åke Svanstedt. Rantakallio oli Ruotsissa toiminut Svanstedtin hevosten eläinlääkärinä. Ruotsin kaikkien aikojen menestyneimpiin valmentajiin lukeutuva Svanstedt vaihtoi Ruotsin Yhdysvaltoihin vuoden 2013 lopulla.
Ruotsalaisvalmentaja sai houkuteltua Rantakallion lopulta Atlantin toiselle puolelle töihin. Yhdysvaltoihin muuttaminen työn perässä ei suju kuitenkaan yhtä sujuvasti ja helposti kuin vaikkapa EU:n sisällä.
”Perustin oman eläinlääkäriyrityksen jenkkeihin. Vaikka oman yrityksen perustaminen helpotti jonkin verran, oli kuitenkin eläinlääkärioikeuksien ja myös työluvan saaminen aikamoisen prosessin takana. Hoidin asioita asianajajan avulla, maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat sen verran monimutkaisia.”

Rantakallio ei kuitenkaan tällä hetkellä työskentele Åke Svanstedtin tai ylipäätään muiden ravivalmentajien hevosten kanssa. Terveydelliset syyt pakottivat jokin aika sitten jättämään hevosten hoitamisen taka-alalle.
”Olkapäät ja alaselkä ovat kovilla työskennellessäni eläinlääkärinä hevosten parissa. Etenkin ontumatutkimuksiin liittyvät hevosten jalkojen taivuttelu rasittaa fysiikkaa. Eikä tietysti kumarassa olo hevosten jalkojen hoidon yhteydessä auta asiaa. Viimeinen niitti hevoseläinlääkärinä lopettamiselle oli hevosen potkaistessa minua mahaan. Selvisin potkusta pintanaarmuilla, mutta silloin päätin siirtyä pieneläinten pariin.”
Floridassa asuva Rantakallio on viimeiset pari vuotta työskennellyt pieneläinsairaalassa. Töitä riittää, sillä Pohjois-Amerikassa on pula eläinlääkäreistä. Nykyinen työnantaja on auttanut Rantakalliota niin sanotun Green cardin, joka oikeuttaa oleskelemaan pysyvästi ja työskentelemään Yhdysvalloissa, hankinnassa.
”Kova kysyntä eläinlääkäreistä ei ainakaan haittaa Green cardin hankinnassa. Toivon saavani sen vuoden loppuun mennessä. Sen saaminen helpottaa matkustamista ja elämistä Yhdysvalloissa.”

Vaikka Rantakallio on joutunut jättämään hevosten kanssa työskentelyn taka-alalle, vetää veri edelleen hevosten pariin. Hän on pysynyt raviurheilussa mukana omien hevosten kautta. Äkkiseltään luulisi hevosten hankkimisen Pohjois-Amerikasta olevan yksinkertaisinta.
”Minä en tosiaan tee kuten moni muu. Olen hankkinut kaikki kolme hevostani Ruotsista. Olen päässyt hyödyntämään valuuttakurssien eroja”, naurahtaa Rantakallio.
Ensimmäisenä hevosena Ruotsista Pohjois-Amerikkaan matkasi nyt viisivuotias Elliot Cloud (From Above). Merikallio hankki mukavasti Ruotsissa menestyneen hevosen vuosi sitten syksyllä. Ruuna aloitti Per Engbolmin valmennuksesta lupauksia herättävästi. Tilastoista löytyy yksi voitto Yonkersista ja ennätys korjaantui 11,6a lukemiin. Hyvän alun jälkeen erilaiset terveysmurheet astuivat kuvaan.
”Hevosella oli muun muassa lihaksistossa ongelmia. Lisäksi se alkoi laihtumaan, vaikka se söi tavallisesti. Hoitavat eläinlääkärit eivät saaneet tehtyä diagnoosia. Lopulta ruunalle tuli paksusuolen kiertymästä johtuva ähky. Hevoselle tehtiin onnistunut ähkyleikkaus, ja luultavasti suolessa oli ollut jo pitemmän aikaa tulehdus. Se oli oletettavasti aiheuttanut muutkin ongelmat. Nyt ruuna on valmennuksessa, ja kaiken mennessä suunnitellusti olisi tarkoitus ajaa koelähtö kuukauden päästä.”
Rantakallion toinen hevonen on viisivuotias Maharajahin jälkeläinen Futureosåfin. Sekään ei ole selvinnyt ilman terveysmurheita.
”Sillä on ongelmia veriarvojen kanssa. Ulkoisesti hevonen näyttää todella hienolle, mutta veriarvojen kanssa on mystisiä ongelmia. Hevosiini pätee vanha sanonta, että suutarin lapsilla on huonot kengät.”
”Olen todella innoissani tulevasta kasvattajan urastani.”
Hevosihminen on tunnetusti optimisti, jota vastoinkäymiset eivät lannista. Vaikka Meri Rantakallion hevosenomistaminen Pohjois-Amerikassa on tarjonnut alkutaipaleella haasteita, hankki hän viime viikonloppuna jo kolmannen hevosensa Ruotsista. Tällä kertaa ostos oli hyväsukuinen siitostamma Chess Brodda (Ready Cash) 360 000 kruunulla. Kuusivuotias tamma on kantavana Fourt Dimensionista.
”Kysyin Martti Ala-Seppälän mielipidettä Chess Broddasta, ja hän suositteli tamman hankintaa Pohjois-Amerikan markkinoita ajatellenkin. Tamman ranskalaisen suvun ansiosta voin käyttää sille melkein mitä tahansa täällä astuvaa oria.”
”Olen todella innoissani tulevasta kasvattajan urastani. Tuleva varsa rekisteröidään tänne, mutten saa sitä maksettua kaikkiin Sire Stakeseihin, kun se on Ruotsissa astutettu. Muutenkin tuleva varsa on amerikkalaisen mittapuun mukaan myöhäinen, sillä täällä tammoja aletaan astuttaa jo helmikuun puolessa välissä.”
Chess Brodda saapuu Pohjois-Amerikkaan alkusyksyn aikana. Spontaanin ostopäätöksen myötä Rantakallio on saanut nopeasti alkaa selvittämään siitostamman pitoon liittyviä asioita. Ravihevosten kasvattaminen on kovassa suosiossa Pohjois-Amerikassa. Useimmat Kentuckyssa sijaitsevista ravisiittoloista ovat täyteen varattuja siitostammojen osalta.
”Pohjois-Amerikassa raviurheilulla menee melko hyvin. Kentuckyssa on esimerkiksi nostettu palkintoja. Minun kaksi muuta hevostani ovat norjalaisen Philip Scott Sønstebyn valmennuksessa. Hän toimii raviurheilun legendoihin kuuluvan Jean-Pierre Duboisin farmilla Kentuckyssa. Saan Chess Broddalle sieltä paikan, mikäli siittoloista ei löydy vapaita paikkoja.”
”Haaveissa olisi avata kilpahevosten kuntoutuskeskus.”
Meri Rantakallio ei ole vieraillut Ruotsissa saatikka Suomessa Pohjois-Amerikkaan muuttonsa jälkeen. Korona-aika asetti paljon matkustusrajoituksia, ja rajojen aukeamisen jälkeen Rantakallio on halunnut saada Green card -asiat kuntoon ennen matkustelua.
”Seuraan paljon ruotsalaista ja suomalaista raviurheilua. Pidän yhteyttä useisiin vanhoihin ruotsalaisiin asiakkaisiini, ja mieli tekisi käydä työkeikoilla Ruotsissa. Green cardin saamisen jälkeen matkustaminen helpottuu osaltani.”
Kokeneen hevoseläinlääkärin puheissa toistuu usein hevosten iso merkitys henkilökohtaisella tasolla. Vaikka fysiikka ei kestä nykyisin hevoseläinlääkärinä työskentelyä, on toiveissa palata toimimaan hevosten pariin.
”Olen miettinyt, että kävisin hevosten kuntoutukseen liittyvän yliopistotason koulutuksen täällä. Haaveissa olisi avata kilpahevosten kuntoutuskeskus. Saisin työskennellä hevosten kanssa, mutta se ei olisi fysiikalleni niin vaativaa.”
”Hevosten ollessa intohimo tarjoaa Pohjois-Amerikka parhaat edellytykset niiden kanssa työskentelyyn. Eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus myöhemmin tuo tullessaan, olen tunnetusti nopea päätöksissäni”, naurahtaa Rantakallio lopuksi.