Raviharrastajat vähenevät sekä Suomessa että Ruotsissa – mistä löydetään uusia valmentajia lopettavien tilalle?
Uusien harrastajien saaminen raviurheilun pariin on haastavaa. Ravikouluihin panostaminen ei yksin riitä oikaisemaan laskevia harrastajamääriä.Tilaajalle
Kaupungistuminen on yksi suurimmista raviurheilun haasteista. Kuva: Carolina HusuYksi raviurheilun suunnan mittareista on kilpailulisenssien määrän kehittyminen. Suomessa toimijamäärien kehityskäyrät ovat karua luettavaa. Lisenssien määrä on pudonnut vuodesta 2015 tähän vuoteen lähes 29 prosenttia.
Suurin yksittäinen lisenssiryhmä ovat harrastajavalmentajalisenssillä eli C-lisenssillä valmentavat henkilöt. Vuonna 2015 C-lisenssin haltijoita oli noin 5900. Lokakuun lopussa määrä oli pienentynyt reilulla 29 prosentilla seitsemän vuoden takaisesta vajaaseen 4200 lisenssinhaltijaan. Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Tomi Himanka ei ole tyytyväinen kehitykseen.
”Toki laskeva trendi on ollut tiedossa erityisesti harrastajavalmentajien parissa. Emme ole saaneet rekrytoitua lopettaneiden tilalle uusia harrastajia”, Himanka toteaa.
Ammattimaista valmennustoimintaa harjoittaville on Suomessa tarjolla joko A- tai B-lisenssi. Kyseisissä lisenssiryhmissä ei ollut juurikaan tapahtunut muutosta. Määrä oli vähentynyt seitsemässä vuodessa ainoastaan viidellä prosentilla 244 lisenssiin.
”Vaikka A- ja B-lisenssien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana, ei ilman laajaa harrastajapohjaa ole ammattilaisillakaan ole hyvää perustaa toimia. Kilpailevien hevosten määrän lasku korreloi luonnollisesti harrastajamäärien vähenemisen kanssa.”
Tomi Himangalla ei ole valmista ratkaisumallia uusien harrastajien saamiseksi raviurheilun pariin. Ravikoulut täyttävät omalta osaltaan tarkoitustaan. Himanka ei usko kuitenkaan ravikoulujen pelkästään riittävän harrastajamäärien kasvuun kääntämiseen.
”Kaupungistuminen on luonnollisesti yksi suurimmista haasteistamme. Vaikka osa ravikoulun oppilaista päätyykin harrastajavalmentajiksi, ei se määrällisesti riitä kääntämään kehitystä myönteiseksi.”
Himanka haluaisi madaltaa kynnystä kokeilla ravihevosen valmentamista.
”Tarjottaisiin eri puolilla Suomea edullisesti tiloja hevosten valmentamiseen. Mahdollisimman moni saisi kokeilla helpohkosti hevosten valmentamista. Tarjottaisiin karsina- ja valmennuspaikat suhteellisen edullisesti alkajaisiksi. Raviurheilu vaatii kuitenkin aika paljon panostusta heti harrastuksen aluksi.”
Ponilisenssien määrä on myös vähentynyt samaisella tarkastelujaksolla. Lokakuun lopussa lisenssejä oli 364 kappaletta. Lukema on lähes 22 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015.
”Poniraviurheilun harrastajamäärien lasku on yhtä lailla huolestuttava asia. Harrastajamäärien kasvuun kääntämiseen ei ole ainakaan vielä löytynyt todellista viisasten kiveä”, Tomi Himanka toteaa.
Valmentajien valmennuslistoilla olevia hevosia Suomessa oli lokakuun lopulla 10462 hevosta. Valmennuksessa olevien hevosten määrästä ei ole olemassa vertailulukua samantapaisesti kuin lisenssimääristä. Vuoden takaiseen verrattuna valmennuksessa olleiden hevosten määrä kuitenkin on laskenut maltillisesti.
Länsinaapuri Ruotsissa eivät asiat ole sen paremmalla tolalla lisenssimäärien suhteen. Samaisella tarkastelujaksolla kaikki lisenssiluokat yhteenlaskettuna väheni lisenssien määrä lähes 20 prosentilla reiluun 4 000 kilpailijalisenssiin. Valmennuksessa olevien hevosten määrä on Ruotsissa vähentynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana vajaalla 14 prosentilla 15 335 hevoseen.
Ruotsissa julkiseen keskusteluun on viime vuosina noussut ravialan suursatsaajien vaikutus harrastajamääriin. Vaikka hurjasti raviurheiluun panostavat omistajat ovatkin alan kannalta lähtökohtaisesti positiivinen asia, Ruotsissa osa harrastajista on luopunut hevostenpidosta, koska ero kuilu tavallisempien harrastajien ja suursatsaajien välillä on revennyt mahdottomaksi.
- Osaston luetuimmat
