Marjaana Alaviuhkola UET:n puheenjohtajan asemassa jakamassa palkintoja UET Elite Trotin finaalin palkintoja Go On Boylla voittaneelle Romain Derieuxille. Oikealla Ranskan ravien puheenjohtaja ja voimamies Jean-Pierre Barjon. Kuva: Gerard Forni
Marjaana Alaviuhkolan luottamustoimet Euroopan ja Ruotsin raviurheilun johdossa ohi: ”Ranskan tapa johtaa lajia on pohjoismaista parempi”
Helsingin Munkkiniemestä maailmalle ponnistanut Marjaana Alaviuhkola on ollut reilun vuosikymmenen Euroopan johtava ravipäättäjä. Ruotsin Halmstadissa asuva eläinlääkäri kertoo kokemuksistaan huipulla.Tilaajalle
Oikealla Marjaana Alaviuhkola Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön ST:n toimitusjohtajan Maria Croonin seurassa. Kuva: Ville ToivonenMarjaana Alaviuhkola oli 2010-luvulta alkaen 12 vuotta Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön ST:n hallituksessa. Melko pian hallituksessa aloittamisensa jälkeen hänet valittiin varapuheenjohtajaksi ja sen jälkeen puheenjohtajaksi. Kolme vuotta sitten hän luopui nelivuotisesta puheenjohtajuudestaan.
Euroopan ravien johtamista hän jatkoi kuitenkin vielä viime viikonloppuun saakka. Euroopan ravijärjestön UET:n johto kokoontuu perinteisesti Pariisin Prix d’Ameriquen, Euroopan kovimman ravikisan, yhteydessä. Siellä hänen kuusi vuottaan UET:n puheenjohtajana tulivat täyteen.
”Aika järjestötoiminnassa on ollut äärimmäisen mielenkiintoista ja opettavaistakin”, Marjaana Alaviuhkola kertoo.
”Eri maissa kulttuurit ovat aika erilaisia.”
”Kärsivällisesti diplomatian keinoin asioita, yhteistä eurooppalaista raviurheilua ja hevosten hyvinvointiasioita esimerkiksi, on koitettu viedä eteenpäin. Eri maissa kulttuurit ovat aika erilaisia. Ranska on voimatekijä UET:ssa. Heillä on ylivoimaisesti isoin urheilu, ja esimerkiksi koko UET on suurelta osin heidän kustantamansakin operaatio.”
Valta-asemassaan Ranska on usein vetänyt omaa linjaansa. Tänä talvena on puhuttu esimerkiksi Tildren-lääkityksestä, jonka sallimisesta nuorilla hevosilla Ranska on vetänyt eri linjaa kuin muu kärryurheileva Eurooppa.
Asia nousi otsikoihin, kun ranskalainen tähtiravuri Lovino Bello antoi aineesta positiivisen dopingnäytteen Italiassa.
”Ehkä Lovino Bellon tapaus jouduttaa asian etenemistä Ranskassa, mutta siinäkin piti mennä vaikeimman kautta”, Alaviuhkola huokaa.
”UET:n hevosten hyvinvointielin päätti, että Tildren kiellettiin raviurheilun parissa alle nelivuotiaille hevosille järjestön alueella. Ranskalainen eläinlääkäri oli siinä työryhmässä puheenjohtajanakin, mutta silti Ranskan ravijärjestö Le Trot ei hyväksynyt säännön muuttamista, vaan Ranskan ravit on yksinäisenä linnakkeena hyväksynyt aineen nuorilla hevosilla.”
Ranskassa hevosia on perinteisesti saanut käskeä ravilähdöissä paljon kovemmin kuin Pohjoismaissa. Hevosten käskemiseen liittyvien sääntöjen ja rangaistusten harmonisointi on kuitenkin mennyt Euroopassa kovaa vauhtia eteenpäin. Huhtikuun alusta alkaen myös Ranska ottaa käyttöön samat periaatteet, jotka esimerkiksi Pohjoismaissa ovat vallinneet jo jonkin aikaa.
”Se on edistystä, tosiaankin. Muualla maailmassa yhteiskunta ympärillä on luonut paineen tähän. Ranskalle paine on tullut meiltä ympäröiviltä ravimailta. Voimme seurata pian, kuinka homma Ranskassa sitten käytännössä toteutuu. Toteutuminen ei välttämättä ole sama asia, kuin että säännöt muuttuvat. Eteenpäin mennään, kuitenkin.”
Tästä tietynlaisesta ranskalaisesta vastahankaisuudesta huolimatta Marjaana Alaviuhkola pitää raviurheilun mahtimaan toimintatapoja monella lailla toimivina.
"Ranskan tapa johtaa lajia on pohjoismaista parempi. Ranskassa valta on aktiiveilla: hevosenomistajilla, kasvattajilla, valmentajilla ja ohjastajilla. Pohjoismaissa lajin johdossa ovat raviratoja ja paikallista kasvatusta vetävät seurat. Homma toimii paljon dynaamisemmin, kun johdossa ovat lajin aktiivit, joilla homma on leivästä kiinni, kuten Ranskassa.”
”Reagointi ympäröivään maailmaan ja markkinaan on välttämätöntä. Ranskan toiminta muistuttaa enemmän yritystoimintaa, mikä on tarpeen nykyisessä kilpailutilanteessa."
Ranskalaiset keskittyvät lajin mahtimaana silti ehkä liikaa oman maansa asioihin.
”Raviurheilu on yhä globaalimpi markkina. Ainoa alue, joka tuntuu kasvavan juuri nyt on Pohjois-Amerikka. Ranskankin kasvatusluvut ovat enää noin kaksi kolmasosaa siitä mitä huippuvuosinaan. Ranska tulee kyllä tarvitsemaan muutakin Eurooppaa ja maailmaa, esimerkiksi vedonlyöntituotteiksi pyörittämään hommaa.”
Hevoskilpailujen talous toimii perinteisesti rahapelien vetämänä. Näin on Ranskassa, missä vahva peliyhtiö PMU on luonut hevosurheilun taloudellisen perustan. Näin on Ruotsissa, missä peliyhtiö ATG tuottaa raviurheilun rahat. Näin on Pohjois-Amerikassa hevosratakasinojen auttamana ja näin on pian taas Suomessa, kun Hippoksen ja ATG:n rakentama peliyhtiö kohta vastaa taloudesta. Iso-Britanniassa vedonlyönti on ollut hevostoiminnan moottorina jo vuosisatoja.
”Kukaan ei pärjää täällä yksin, ei Ranskakaan.”
”Toisaalta ranskalaiset ovatkin jo reagoineet ulospäinkin muun muassa lisäämällä niin sanottujen EU-lähtöjen ja kansainvälisten kilpailujen määrää. Mukaan Ranskassa hyväksytään aiempaa enemmän ulkomaisia hevosia. Kukaan ei pärjää täällä yksin, ei Ranskakaan”, Alaviuhkola muistuttaa.
Marjaana Alaviuhkola aikoo keskittyä nyt työhönsä eläinlääkäriasemaketju Hallands Djursjukhus -ketjun johdossa ja toisaalta rakkaaseen hevosharrastukseensa. Tosin hän kertoo luopuvansa firman toimitusjohtajan paikastakin keväällä. Pojastaan Pekka Lähdekorvesta tulee uusi toimitusjohtaja.
Hallands Djursjukhus työllistää nykyään 160 ihmistä. Alaviuhkola valittiin Ruotsin vuoden yrittäjäksi 2008. Hänen uransa suomalaisena naisena Ruotsissa ja Euroopassa tuntuu kaikki johtotehtävät sekä edellä mainittu tunnustus huomioiden melkein uskomattomalta.
Helsingissä kasvanut ja eläinlääkäriksi opiskellut Alaviuhkola muutti Ruotsiin 1980-luvun puolivälissä silloisen puolisonsa Kari Lähdekorven kanssa. Alun perin vuoden mittaiseksi suunniteltu siirtymä on Alaviuhkolan osalta kestänyt jo nelisenkymmentä vuotta, eikä loppua näy.
Ruotsissa mittavan uran ravivalmentajana tehnyt Kari Lähdekorpi on sittemmin palannut Suomeen, mutta entisellä pariskunnalla on edelleen myös yhteisiä hevosia ja yhteydenpitoa. Kolme aikuista lasta ovat kaikki mukana perheen hevos- ja yrityskuvioissa.
Hanna Lähdekorpi isänsä Kari Lähdekorven seurassa. Hanna on tällä hetkellä perheen ravivalmentaja eläinlääkärin toimensa ohessa. Kuva: Ville ToivonenAlaviuhkolan tyttäristä Hanna Lähdekorpi hoitaa perheen kilpatallia eläinlääkärin toimensa ohella ja Maija Lähdekorpi vastaa perheen neljästä siitostammasta eli kasvatuksesta. Perheen yritystoimintaan kuuluu lisäksi Holmissa Halmstadin liepeillä sijaitsevan hevosvalmennuskeskuksen pyöritys. Tilalla valmentautuu 160 hevosta, joista 16 on omia, loput Johan Untersteinerin valmennettavia.
”Osittain samaa tässä tulen tekemään kuin ennenkin. Toki luottamustoimet ovat työllistäneet runsaasti. Varmaan jotain firmojen hallitustyötä minulle jää kevään jälkeenkin. Lisäksi tuurailen esimerkiksi lomasijaisena eläinlääkärin hommissa. En minä hevosia itse ala treenaamaan, mutta hevoset, esimerkiksi jalostusasiat, kiinnostavat edelleen hirveän paljon.”
”Ready Cash oli minulle suurin siitosori meidän aikanamme. Sen pojista Readly Expressiä on jo käytettykin meidän tammoillemme. USA:ssa Åke Svanstedtilla meillä on yksi kolmevuotiaaksi tullut tamma Tactical Landingista, joka meni 12 viime vuonna.”
”Näistä aineksista varmaankin tulen pyörittelemään hevosten sukuja, ja jalostamaan yhdessä perheenjäsenten kanssa uusia toivottavasti ilonaiheita perheemme raviharrastukseen. Italiano Veroa pidän esimerkiksi kiinnostavana Ready Cashin poikana nyt kun itse kuningas on kuollut.”
Pariisi on tullut Marjaana Alaviuhkolalle muun muassa UET:n toimissa hyvin tutuksi vuosien varrella. Sieltä on pohjoismaisilla ravijärjestäjillä oppimista muutenkin kuin järjestötoiminnassa.
”Hienon show’n ranskalaiset Prix d’Ameriquessa jälleen järjestivät. Suuret ravifestivaalit vetävät edelleen hyvin huomiota ja yleisöä Ranskassa ‒ toki meillä Pohjoismaissakin huipputapauksissa.”
”Vincennesin ravien uusi markkinointijohtaja on tehnyt hyvän työn luodessaan uutta vetovoimaa lajille. Jo Prix de Cornulierissä viikkoa aiemmin oli komeat 25 000 katsojaa ja Prix d’Ameriquessa nyt 35 000.”
Vincennes oli täynnä sunnuntaina, vaikka sadekeli häiritsi.
”Meillä Pohjoismaissa herääminen on vielä kesken.”
”Siellä Pariisissa on ainakin nyt ymmärretty, että raviradat tarvitsevat muitakin vetovoimatekijöitä ja muuta toimintaa, kuin raviurheilua pelkästään. Meillä Pohjoismaissa herääminen on vielä kesken. On aina otettu palkinnot ja rahoitus liikaa annettuina, eikä olla ymmärretty, että kilpailemme vapaa-ajan bisneksessä muiden viihteiden kanssa.”
Pariisissa iso kysymys on hieman muiden maailman pääkaupunkien raviratojen, tapaan, että missä raviurheilua suurkaupungin humussa kohta myydään? Vincennesin ravipyhätön vuokrasopimus nimittäin päättyi jo vuodenvaihteessa, ja radalla kilpaillaan nyt jatkoajalla tällä tietoa elokuuhun saakka.
Vermossa Suomen pääkaupunkiseudulla esimerkiksi raviradan vuokrasopimus on päättymässä 2030. Tukholman Solvallan raviradan siirrosta muualle on myös taitettu ajoittain kovastikin peistä. Viime vuonna edesmennyt Ruotsin ravien rautarouva Margareta Wallenius-Kleberg onnistui kuitenkin perheensä yritystoiminnan tuella pitämään Solvallan sijoillaan.
Pariisissa kaupunki vaatii nyt raviurheilulta vuokraa seuraavalta 10-vuotisjaksolta viisi miljoonaa euroa vuodelta, kun aiemmin vuosivuokra on ollut puoli miljoonaa. Kun alueen hoito- ja investointikustannukset pannaan vuokran päälle, Ranskan keskusjärjestö on arvioinut Vincennesissä pysymisen maksavan Pariisin vaatimalla vuokratasolla raviurheilulle 10 miljoonaa vuodessa.
Pariisin ravipyhätön säilyminen nykyisellä paikallaan Vincennesin puistossa on ehkä koko eurooppalaisen raviurheilun suurimpia kohtalonkysymyksiä. Kuva: SCOOPDYGA - CHOURAQUI ElliottVertailun vuoksi: Pariisin toinen ravirata Enghien sijaitsee Le Trotin omalla tontilla, eikä vuokrakustannuksia siellä siis synny. Kuitenkin Enghien on olosuhteiltaan paljon Vincennesiä vaatimattomampi. Rata ei ole siellä yhtä helppohoitoinen ja toimiva, eikä paikka varsinkaan yleisöystävällisempi.
”Mahdoton sanoa, mitä Vincennesissä tapahtuu. Se on kuitenkin hyvin ratkaisevaa ravien tulevaisuuden Ranskassa kannalta.”
Ravi- ja laukkaratoja Ranskassa kylläkin riittää. Niitä on toiminnassa 233, joista pitkälle toistasataa järjestää ravikilpailuja. Loput ovat pelkästään laukkaratoja.
- Osaston luetuimmat
