Metabolinen oireyhtymä on hevosella ihmisen aikaansaama – ehkäisyssä auttaa vain ruokinnan ja liikunnan tasapaino
Yksikään valmennuksessa ollut hevonen ei kärsinyt tutkimuksen mukaan ID-häiriöstä, joka voi johtaa kaviokuumeeseen.
Yliopistollisen hevossairaalan tutkimuksissa yksikään ravivalmennuksessa ollut suomenhevonen ei kärsinyt tutkimuksen mukaan ID-häiriöstä, joka voi johtaa kaviokuumeeseen. Kuva: Antti Savolainen"Me ihmiset aiheutamme hevosten sairastumisen vähintään yhtä paljon kuin, mitä tekee hevosen perimä", summaa metabolisen oireyhtymän (EMS) esiintymistä hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, tutkija Ninja Karikoski Yliopistollisesta hevossairaalasta.
EMS on siis elintasosairaus, jonka takana on yltäkylläinen ravitsemus ja liian vähäinen liikunta.
Lihavuuden jatkuessa kehittyvä insuliiniaineenvaihdunnan häiriö (ID) selittää 86 prosenttia kaviokuumeista.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on perehtynyt EMS:ään ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin, jotka ovat kivuliaan ja vaikeasti hoidettavan kaviokuumeen taustalla.
Karikosken mukaan myös hevosella EMS vaikuttaa varmasti muiden sairauksien syntyyn, mutta vielä ei tiedetä mihin. Ihmisellä esimerkiksi verkkokalvoille tulee häiriöitä, jotka ovat yhteydessä 1- ja 2 -tyypin diabetekseen.
Tutkijaryhmä tutki ja testasi Ypäjän hevossairaalassa 128 suomenhevosta. Metabolinen oireyhtymä on tunnettu poneilla ja sitä on tutkittu muualla myös hevosilla. Kylmäverisistä ja varsinkin suomenhevosista tutkimusta ei ole ollut.
Mukaan valittiin Etelä-Suomen alueelta suomenhevosia. Valtaosa oli harrastekäytössä.
60 prosenttia tutkituista hevosista oli ylipainoisia tai lihavia: niiden kuntoluokan arvo oli 7/9 tai korkeampi. Omistajat arvioivat kyselyssä systemaattisesti hevosensa kuntoluokan paremmaksi kuin tutkijat.
Kaviokuumeeseen viittaava insuliiniaineenvaihdunnan ID-häiriö oli noin joka kuudennella hevosella. Näistä 20 hevosesta lähes 90 prosentilla oli ollut kaviokuumeen oireita.
Ravivalmennuksessa olleet 10 hevosta olivat kaikki insuliiniaineenvaihdunnaltaan terveitä ja normaalipainoisia.
Siitä, että hevoset valittiin tietystä rajatusta ryhmästä, seuraa, että tuloksia ei pidä tulkita osoittamaan, kuinka yleinen EMS on suomenhevosilla, Ninja Karikoski painottaa.
"Suuntaa se silti antaa."
"Jos mukana olisi ollut koko suomenhevoskantaa vastaava osuus urheiluhevosia, ID-häiriöisiä olisi saatu vähemmän."
Yliopistollinen hevossairaala on myös tehnyt toisen tutkimuksen seuraamalla Hevosopiston ja Luonnonvarakeskuksen suomenhevosten insuliiniaineenvaihduntaa eri vuodenaikoina.
Tärkeintä hevosen ylipainon ehkäisemissä on säännöllinen seuranta ja ruokinnan ja liikunnan tasapaino.
Myös eläinten pitoon on ulotettu ihmismaailmassa yleinen yläkylläisyyden ajatus. Tilannetta avittaa se, että hevosten heinä on Suomessa nykyisin laadultaan todella hyvää.
"Kun halutaan hevoselle parasta mahdollista, se ei ole oikeasti, että hevonen tai poni saa syödä vapaasti heinää. Toki jos hevonen saa paljon väkirehuja, niin nekin lihottavat", Karikoski summaa.
Tärkein ehkäisykeino metaboliselle oireyhtymälle on siis ruokkia vain sen verran, kuin hevonen tarvitsee. Varsinkin ponien kohdalla Karikoski suosittaa heinien punnitsemista, koska eläimen tarvitsema päivittäinen määrä on niin pieni.
Lue lisää tutkimuksesta ja siitä, kuinka välttää hevosen ylipainoa:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
