Europarlamentaarikot ovat siirtymässä lomalle – jos tilannetta nyt voi poliitikoilla lomaksi kutsua, kun Ukrainan sota jatkuu Euroopan ovensuussa.
Sota on inhimillisen hädän ja kohonneiden kustannusten lisäksi tuonut selvästi esiin Euroopan energiapolitiikan riippuvuuden Venäjästä.
”Se on tehnyt meistä heikon. EU ei ole pystynyt vastaamaan Venäjän vuosia kestäneeseen aggressiiviseen toimintaan Ukrainassa eikä myöskään muihin laittomuuksiin esimerkiksi suhteessa oman maansa politiikan kriitikoihin ja toimittajiin”, summaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.).
Mitään hyvää sodasta ei tietenkään voi löytää. Mutta siirtymistä omaan vähäpäästöiseen energiaan se vauhdittaa.
On aikakin. Vaikka Krimin vuoden 2014 sodasta asti on puhuttu irrottautumisesta venäläisestä tuontienergiasta, todellisuudessa suunta on ollut päinvastainen. Viime vuonna ennätykselliset 60 prosenttia energiasta tuotiin unionin ulkopuolelta.
EU-parlamentin energia- ja teollisuusvaliokuntaan kuuluva Virkkunen näkee silti riskinsä nopeassa irtautumisessa Venäjän öljystä ja maakaasusta.
”Ei voida siirtyä yhdestä riippuvuudesta toiseen.”
Myös vihreä siirtymä on tuonnin varassa. Euroopan oma akkutuotanto on minimaalista. Akkujen komponenttien lisäksi myös tuulivoiman magneetit ja aurinkopaneelit tulevat Kiinasta, joka hankkii keskeisiä mineraaleja kuten kobolttia halpatyönä Afrikasta.
Eurooppalaisen akkutuotannon luominen sopisi Suomelle: ”Meiltä löytyisi siihen kaikki kriititset raaka-aineet. Kaivoshankkeita pitäisi saada vauhditettua, toki niihin tarvitaan korkealaatuiset standardit vastuullisuuden suhteen”, Virkkunen painottaa.
”Metsän käytön pitää olla kestävää, niin kuin se Suomessa onkin. Metsät kasvavat meillä enemmän kuin niitä käytetään.”
Puhuttaessa vihreästä siirtymästä merkittävää on myös suhtautuminen biomassaan. EU-maiden nykyisestä kestävästä energiasta se muodostaa 60 prosenttia. Suomessa biomassa kytkeytyy vahvasti metsähakkeen eli teollisuuden prosesissa syntyvien kuoren ja muun jätteen energiakäyttöön.
Parlamentin ympäristövaliokunta haluaa suitsia tarkasti EU:n tasolla sen, kuinka puuta käytetään. Virkkunen taas haluaa jättää määrittelyn kansallisesti tehtäväksi.
”Metsän käytön pitää olla kestävää, niin kuin se Suomessa onkin. Metsät kasvavat meillä enemmän kuin niitä käytetään. Toki samaan aikaan pitää nostaa myös puun jalostusarvoa”, hän muistuttaa.
Virkkunen on tottunut selventämään kollegoilleen, että puun energiakäyttö ei tarkoita samaa kuin tukkimittaisen puun hakkaaminen polttoon.
”Olemme vähän yksin tässä, kun muualla metsäteollisuudella ei ole niin merkittävä osuutta bruttokansantuotteesta.”
Ympäristö- sekä energia- ja teollisuusvaliokunnat vierailivat Suomessa viimeksi yli viisi vuotta sitten. Virkkunen aikoo esittää uutta visiittiä ensi vuodelle.
Metsien kestävän käytön lisäksi hän näyttäisi kollegoilleen ydinjätteen loppusijoitusta. Posiva on hakenut Eurajoen Olkiluotoon lupaa laitokselle, joka voisi aloittaa vuonna 2024.
”EU on valmis laajentumiseen, mutta myös sen omaa taloutta ja myös päätöksentekoa pitää muuttaa, että voidaan varmistaa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tila.”
Palataan vielä sotaan. EU on kautta historian ollut rauhan prosessi. Esimerkiksi Kreikka ja Portugali sekä Varsovan liiton hajottua useita itäeurooppalaisia maita hyväksyttiin unioniin, jotta niiden demokraattista kehitystä tuettiin.
Henna Virkkunen näkee myös nyt entistä tärkeämpänä huolehtia demokratiasta, oikeusvaltiokehityksestä ja ihmisoikeuksien kuten sanan- ja ilmaisunvapauden vahvistumisesta.
EU hyväksyikin pitkän tauon jälkeen jäsenhakijoiksi kolme maata: Ukrainan, Moldovan ja Georgian. Nopeasti jäsenyys ei etene, se on selvää varsinkin sotaa edelleen käyvän Ukrainan osalta, joka on myös hyvin korruptoitunut.
”Tärkeintä on tukea näiden maiden polkua kohti jäsenyyttä. Ukrainaa on esimerkiksi opiskelu- ja tutkimusyhteistyön kautta tuettu jo vuodesta 2014”, Virkkunen katsoo.
Nähtävissä on myös, että jo toistakymmentä vuotta hakijoina olleiden Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa jäsenyysprosessi pääsisi etenemään.
”EU on valmis laajentumiseen, mutta mielestäni se ei onnistu ilman uudistumista. Omaa taloutta ja myös päätöksentekoa pitää muuttaa, että voidaan varmistaa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tila”, Virkkunen sanoo.
Aiemmista laajentumisista muistetaan Romania ja Bulgaria, jotka tulivat mukaan, ennen kuin ne olivat todella siihen valmiita.
Puola ja Unkari taas luisuvat vaarallisesti takaisin autoritaariseen suuntaan, ja silti niitä tuetaan rahallisesti. Näiden kahden osalta tuleva syksy ja talvi asettavatkin Virkkusen mukaan keskeisen mittarin sille, miten EU kykenee pitämään kiinni periaatteistaan.
Henna Virkkunen on toisen kauden europarlamentaarikko, puolue kokoomus kuuluu parlamentissa kristillisdemokraatteihin.
Koulutus filosofian lisensiaatti, tausta toimittajana ja viestinnän ammattilaisena.
Luottamustehtäviä: Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton, Jyväskylän Pesis ry:n sekä Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja.
Puoliso Matti Mäkinen on Hankasalmen kunnanjohtaja ja poika käy urheilulukiota, perhe asuu Jyväskylässä.
”Väinö on pesäpalloilija. Kesä menee meillä raveissa ja pesäpallohommissa.”
Harrastaa tallihommia ja kestävyysurheilua, kilpailee triatlonissa: ”Pyrin kymmeneen tuntiin viikossa. Etätyöaikana se onnistui paremmin.”
”Tallille on 25 kilometriä, mieluiten menen sen näin kesällä pyörällä.”
Omistaa kolme suomenhevosta kokonaan ja yhden osaksi.
Harrastustensa puolesta Henna Virkkunen on aktiivinen hevosenomistaja ja urheiluihminen. Myös EU:n parlamentilla on hevosihmisten ryhmä, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista eläinlääkinnästä kuljetukseen.
Euroopan parlamentti laati alkuvuodesta niin sanotun oma-aloitteisen raportin eläinkuljetuksista tavoitteena uudistaa niitä koskevaa, yli 15 vuotta vanhaa lainsäädäntöä.
”Halutaan, että mieluummin kuin eläviä eläimiä kuljetetaan pitkiä matkoja lihaa, ja jos on kysymys siitoksesta, siirretään spermaa”, Virkkunen valottaa raporttia, jota käsiteltiin myös teollisuusvaliokunnassa.
Suomessa lainsäädäntö hänen mukaansa on hyvällä mallilla. Mutta tilanne vaihtelee runsaasti. Valvonta on monissa EU-maissa puutteellista, minkä vuoksi uutisiin nousevat ylipitkät, unionin laidalta toiseen ja jopa sen ulkopuolelle tehdyt teuraskuljetukset.
Virkkunen sai Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL) puheenjohtajana runsaasti yhteydenottoja parlamentin raportista.
”Oltiin huolissaan, tarkoittaako tämä kilpahevosten kuljettamista mutta ennen kaikkea se kohdistui teuraseläinten kuljettamisen ongelmiin. Urheiluhevosia kuljetetaan meillä hyvillä kalustoilla, samoin siitostammoja.”
Komissio aikoo uudistaa eläinkuljetuksia koskevat direktiivit mutta työn aikataulusta ei ole vielä tietoa.
”Yksittäisetkin ikävät tapaukset voivat leimata koko alaa. Yhteiskunta on nykyisin herkistynyt näille.” Henna Virkkunen hevosurheilun vastuullisuudesta
Kotimaassa hevostyöryhmän raportti ilmestyi kesäkuun lopussa. SHKL:n hallitus ei ole sitä vielä käynyt yhdessä läpi. Useat kohdat ovat kuitenkin olleet jo aiemmin esillä SHKL:n ja Suomen ravivalmentajien ehdotuksissa.
”Tuemme, että ravipäiviä pitäisi vähentää ja suunnata kilpailupäviä sinne, missä hevosia on eniten. Se myös auttaisi lyhentämään kuljetuksia, mikä on myös taloudellinen kysymys.”
Samaan aikaan tulee huolehtia, että uusilla hevosilla ja harrastajilla on mahdollisuus päästä kilpailemisen alkuun.
Hevosalan tulevaisuuteen vaikuttaa myös keskeisesti se, että poliittisessa päätöksenteossa hevosurheilun osuus valtionbudjetista saadaan taattua.
”Yksittäisetkin ikävät tapaukset voivat leimata koko alaa. Yhteiskunta on nykyisin herkistynyt näille”, europarlamentaarikko muistuttaa.
Lue myös:
Henna Virkkunen pitää vierasblogia MT Hevosissa: Hevonen ansaitsee kaiken arvostuksen ‒ ”Meille hevosihmisille se on arvokkainta mitä on”
