Kysely kertoo tallityön kuormituksesta

Kyselyn teki Hevostietokeskus yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden kanssa. Netissä toteutettuun kyselyyn vastasi viime maaliskuussa 392 henkilöä.

Hevostietokeskuksen tiedotteessa kerrotaan, että yhteensä 55 prosenttia vastaajista kertoi henkisen kuormituksen tason olevan viisiportaisella asteikolla neljä tai viisi. Vastanneista kuusi prosenttia koki, ettei ollut lainkaan henkisesti kuormittunut.

Suhteellisesti suurinta työn henkinen kuormittuneisuus oli yli 40 hevosen talleissa työskentelevillä. Vastaajat kokivat työssään henkisesti kuormittaviksi tekijöiksi palkkatason, pitkät työpäivät ja vähäisen vapaa-ajan, jatkuvan valppaana olon ja vastuun sekä heikon taloustilanteen. Esihenkilötyö kuormitti henkisesti niitä, joiden työnkuvaan se kuului.

Yhteensä 45 prosenttia vastaajista arvioi oman fyysisen kuormituksen tasoksi neljä tai viisi. Tässäkin vastanneista kuusi prosenttia koki, ettei ollut lainkaan fyysisesti kuormittunut. Iällä ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun fyysiseen kuormitukseen.

Fyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi koettiin työasennot ja toistuvat liikkeet työtehtävissä, ilman koneita tehtävä työ, pitkät työpäivät, työpäivän aikana tulevien askelten määrä sekä painavien tavaroiden nostelu ja siirtely. Ympäristötekijöistä kuormittivat esimerkiksi liukkaus, kylmyys tai kuumuus. Myös äänenkäyttö opetustyössä koettiin fyysisesti kuormittavaksi.

Enemmistö vastaajista oli naisia, ja vastaajista 72 prosenttia oli iältään 26–55-vuotiaita. Puolet vastanneista oli työskennellyt hevosalalla 6–20 vuotta ja kolmannes yli 20 vuotta.

Kolmannes vastaajista ilmoitti päätoimiseksi työskentelypaikakseen täysihoitotallin ja neljännes ratsastuskoulun. Tämän lisäksi vastaajia työskenteli muun muassa ravi-, kasvatus- ja vaellustalleilla. Vastaajista 11 prosenttia kertoi työskentelevänsä pääsääntöisesti kotitallilla, jossa ei ole kaupallista toimintaa.

Vastaajista hieman alle puolet oli talliyrittäjiä ja noin neljännes tallityöntekijöitä. Yrittäjistä 62 prosenttia oli toiminut talliyrittäjänä vähintään 16 vuotta.

Vastaajista vajaalla kolmanneksella oli työpaikallaan käytössä keinoja fyysisen työkyvyn ylläpitoon, esimerkiksi työkoneita ja teknologiaa. Käsin tehtävän työn minimoimisen koettiin vähentävän työn fyysistä kuormittavuutta.

Osalla vastaajista oli käytössään myös hyvinvointietuja tai kuntosalikortti. Riittävät tauot koettiin tärkeinä fyysistä työkykyä ylläpitävinä tekijöinä.

Hieman yli neljänneksellä oli keinoja henkisen työkyvyn ylläpitoon, esimerkiksi hyvä työnohjaus ja työyhteisö, työvuorojen joustavuus ja joustava työsuunnittelu. Muutamilla vastaajilla oli käytössään hyvinvointietuja tai työhyvinvointipäiviä.

Yli puolet vastaajista koki, että he tarvitsisivat enemmän keinoja henkisen ja fyysisen työkyvyn ylläpitoa varten. Etenkin yrittäjillä nousi esiin toive vapaista ja lomista. Hevosalan haastava työllisyys- ja taloustilanne huoletti useampaa vastaajaa, ja myös osaavan ja luotettavan työvoiman löytämisen vaikeus koettiin kuormittavaksi.

Vastauksissa tuotiin esille, että esihenkilöiden ja asiakkaiden palautteenantotavoissa on kehitettävää ja osaamista tulisi hankkia lisää.

Liian kiireen ja työmäärän lisäksi vastaajia kuormitti asiakaspalvelu, sosiaalisen median tuomat paineet sekä yleinen yhteiskunnallinen keskustelu hevosalan jatkumisesta ja hevosten hyvinvoinnista. Moni koki uusien tuovan lisätyötä ja aiheuttavan taloudellista kuormitusta.

Kyselyssä nousivat esiin ajatukset, että tehdystä työstä ja palveluista pitäisi voida veloittaa selkeästi enemmän, mutta pelkona on asiakkaiden katoaminen, jos hintoja nostetaan.

Vastauksissa tuotiin esiin myös huoli tulevien hevosalan ammattilaisten ammattitaidosta. Koulutuksen tason arvioitiin laskeneen ja nuorten jaksamisen heikentyneen.

Moni vastaaja pohti tulevaisuuttaan alalla ja koki, että aikoo vaihtaa lähivuosina pois hevosalalta. Toisaalta moni arvioi, että hevosten kanssa tehtävä yhteistyö koettiin palkitsevaksi ja voimaannuttavaksi.