Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen ylin päättävä elin valtuuskunta kokoontui torstaina kevätkokoukseensa Espoon Vermoon.
Kovinta keskustelua kumpusi ensi vuoden tuotonjaosta keskusteltaessa. Ravitalouden rahoitus kulkee nykymallissa lähinnä valtiontuen muodossa, eikä tässä vaiheessa vuotta ole vielä tietoa ensi vuonna käytettävissä olevista rahoista.
Hippoksen skenaariolaskelmissa lähdettiin 30 ja 27 miljoonan euron kokonaistasoista, kun tänä vuonna toteuma on reilut 32 miljoonaa euroa.
Molemmissa laskelmissa maakuntaraviratojen toimintatukea oltiin leikkaamassa tämän vuoden 7,1 miljoonan euron tasosta.
Asiasta keskusteltaessa Joensuun raviradan edustaja, radan pitkäaikaisen toimitusjohtajan paikalta viime talvena eläköitynyt Pasi Pykäläinen esitti, että valtuuskunta tekisi päätöksen, jonka mukaan raviratojen toimintatuet eivät saisi laskea ensi vuonna alle 7 miljoonaan euroon.
”Olen vakuuttunut, että yhtään lähes ympärivuotisesti toimivaa ravirataa ei voida pyörittää täysin talkoopohjaisesti.”
Pykäläinen muistutti raviradoilta leikatun jo useita miljoonia euroja, ja hän oli huolissaan raviratojen toimintaedellytysten turvaamisesta.
”Raviratojen osuus kahdeksan miljoonan leikkauksista on ollut lähes viisi miljoonaa euroa”, Pykäläinen painotti.
”Jokaisen on ollut pakko tehdä sopeutustoimia ja yrittää selviytyä taloushaasteista. Henkilökuntaa on vähennetty ja osalla kaikki vähäkin henkilökunta on irtisanottu. Kun puhutaan ammattimaisesta ravikilpailujen järjestämisestä tai tulevaisuuden haasteisiin vastaamisesta, se ei valitettavasti onnistu ilman resursseja. Olen vakuuttunut, että yhtään lähes ympärivuotisesti toimivaa ravirataa ei voida pyörittää täysin talkoopohjaisesti.”
Pykäläisen esitys sai kannatusta muun muassa Vermon raviradan toimitusjohtaja Pertti Koskenniemeltä. Hän muistutti, että ensi vuonna aloittava peliyhtiö Hippos ATG tulee tarvitsemaan kotimaista kilpailutarjontaa.
”Kaikki ei voi perustua pelkästään Ruotsin raveihin emmekä voi olla vain Ruotsin renkejä. Tarvitaan kotimaisia tuotteita omalle peliyhtiölle”, Koskenniemi painotti.
”Ravien järjestäminen lähes ympäri vuoden on äärimmäisen kallista. Jatkuvasti toimintatukia pudottamalla vaarantuu se, pystymmekö järjestämään raveja lainkaan. Samaan aikaan pidetään juhlapuheita siitä, että ratojen pitää olla turvallisia ja hevosten hyvinvointi pitää olla edellä. Se vaatii resursseja.”
Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo sanoi pitävänsä ehdotusta hyvänä. Hän kuitenkin muistutti siitä, että tukipäätöksistä vastaa maa- ja metsätalousministeriö, eikä Hippoksella ole virallista esittelyoikeutta, ja hän toivoikin valtuuskuntaa harkitsemaan, missä muodossa se asian haluaa kirjata.
”Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että sinne kirjataan seitsemän miljoonan taso, mutta haen sitä, mikä on realismia eteenpäin mentäessä”, Lehtisalo muotoili.
Hän huomautti maa- ja metsätalousministeriöstä linjatun, että palkintotuki halutaan säilyttää tietyllä tasolla, ja liikkumavara voi olla pieni, jos kokonaispotti kovasti pienenee.
Keskustelun jälkeen pöytäkirjaan päädyttiin kirjaamaan Pohjanmaan hevosjalostusliiton Kai Pajalan esittämä toimenpidealoite, jonka mukaan maakuntaratojen toimintatuki ei saisi laskea ensi vuodeksi alle 7 miljoonaan euroon.
Tornion raviradan edustaja Markku Sadinmaa esitti vielä tarkentavan kommentin siitä, että tarkoittaahan kirjaus kaikkien maakuntaratojen toimintatukien jokseenkin nykyisellä tasolla säilymistä eikä rahan voimakasta uudelleenohjausta toimintatuen sisällä. Valtuuskunnan puheenjohtaja Pekka Kaikkonen oli voimakkaasti sitä mieltä, että kirjaus tarkoittaisi ratojen nykyrahoituksen säilyttämistä.