
Juulia Jyläs tuli hevosineen Espanjan Olivaan lumisesta Hollannista ja pienestä maneesista, joten hevosissa riitti vauhtia vähintään riittävästi, kun ne pääsivät laukkaamaan isolle ulkokentälle.
Mukana on viisi hevosta. 10-vuotias tamma Carlyle voitti torstaina 130-luokan ja oli perjantaina kolmas 135-tason luokassa noin 70 hevosen joukossa.
Jyläksen toinen voitto tuli torstaina 8-vuotiaalla tammalla Nickyvanta 125-luokassa, perjantaina se pudotti yhden.
”Oli helppo antaa niiden juosta, ja annoin niiden juosta. Ei ollut tarkoitus voittaa, mutta tammat tykkäävät juosta ja olla nopeita”, Jyläs kuvaa tyytyväisenä.
Mukana on myös kolme Jyläksen menestysoriin Finishing Touch Wareslagen jälkeläistä. Niistä 8-vuotias ruuna New Touch Van 'T Santbosch aloitti puhtailla 135- ja 140-luokilla, ja 9-vuotias ruuna Macic Touch teki myös hyvin 130- ja 140-radat.
9-vuotias tamma Milestone T sen sijaan yllätti liialla vauhdilla. Se teki joulukuun alussa hallissa hyvin 145-tason maailmanranking-luokan, mutta nyt se oli torstaina ensimmäisessä luokassaan 140-tasolla aivan villi. Jyläs kertoo, että se käytännössä lähti käsistä jo ykkös- ja kakkosesteen välissä, ja sarjallekin se hyppäsi askelta liian aikaisin.
Perjantaina hän ratsasti hevosen kontrolliin ja otti suosiolla aikavirheitä, ja puomit pysyivät paikoillaan. Jyläs naurahtaa, että tamma luulee pystyvänsä mihin vain, niin kuin sen isäkin.
”Tänään oli sitten koordinaatit kohdallaan, ja saatiin oikeat askelmäärät”, ratsastaja sanoo tyytyväisenä.
Carlyle on ruotsalaiselta hevosenomistajalta Susanne Perssonilta tullut tamma, jonka kanssa Jyläs on tehnyt jo jonkin aikaa töitä saadakseen sen hyvään ja notkeaan kuntoon.
”Se osaa helposti mennä lujaa, ja se on estehevoseksi tehty”, Jyläs kuvaa hevosta.
Hän uskoo Carlylen menevän myös isompia luokkia samalla helppoudella.
Finishing Touch Wareslagen jälkeläisten kanssa taas täytyy rakentaa pohjaa rauhallisemmin, että niitä saadaan vielä isompiin luokkiin.
”Tässä on varmaan 20–25 ihmisen työ takana.”
Jyläs on Espanjassa viiden hevosen kanssa. Hän kuvaa, että ratsastuskilpailut ovat monella tapaa kuin formulakilpailut. Hevoset eivät sentään ole yhtä kalliita kuin formula-autot, mutta samalla tavalla niiden ympärille ja kuskin tueksi tarvitaan iso tiimi.
”Tässä on varmaan 20–25 ihmisen työ takana”, hän muistuttaa.
Eivätkä yhtäläisyydet lopu siihen.
”Kilpailuissa ensimmäinen päivä on testiajo, toisena vähän zoomaillaan ja sitten kolmantena päivänä GP:ssä täytyy tapahtua”, hän selittää.
Hollannissa hevoskauppaa tekevälle Jyläkselle ja hänen hevoskasvattajamiehelleen Herman van Triestille Espanjan reissu on myös pakoa arjesta. Jyläs kertoo, että Keski-Euroopan hevosala on haasteiden edessä maailmanpoliittisen tilanteen takia.
”Sotatilanteen takia on maita, jonne ei voi myydä, ja maita, josta ei voi tuoda hevosia”, hän kertoo.
Myös taloudellisesti ihmiset ovat tietenkin epävarmempia.
Silti Jyläs on vielä enemmän huolissaan nuorisosta.
”Tämä digitaalisen maailman nuoriso katsoo vain puhelinta hevosen selässäkin, eivät he saa mitään suhdetta hevoseen. Pelottaa, mihin suuntaan tämä menee”, hän sanoo.
Mutta nyt hän on Espanjan isoille kentillä, ja aurinko paistaa ainakin silloin tällöin. Vaikka flunssa on vienyt äänen, Jyläs odottaa hienoja viikkoja.
”Tästä tulee varmasti kiva tour, hevoset ovat innoissaan!” hän sanoo.
Hän toteaa, että hänen hevosensa ovat sellaisessa iässä, että nyt pitää mennä ja tehdä. Ylöspäin mennään sitä mukaa, kun hevoset ovat valmiita.
”Rakastan hevosten rakentamista ylöspäin. Nautitaan nyt joka päivästä”, hän sanoo.