• Rovasti ja ruustinna paikalla, kylvö käsin ja äestys hevosella – katso videolta miten sujuu toukosiunaus vanhanajan tyyliin

    Toukosiunaus on vanha kirkollinen perinne, jota edelleen vaalitaan eri puolilla Suomea. Ylivieskassa yleisö pääsi siunauksen yhteydessä näkemään, kuinka peltoa äestetään vanhan ajan malliin hevosella.
    Markku Autio ja Lilja-tamma näyttävät, kuinka pellon äestys tapahtuu perinteiseen tyyliin.
    Markku Autio ja Lilja-tamma näyttävät, kuinka pellon äestys tapahtuu perinteiseen tyyliin. Kuva: Hanna Perkkiö
    MT Hevoset|Historia ja perinne
    5.6.202218:30
    Hanna Perkkiö
    Ylivieska

    Perinteisen toukosiunauksen yhteydessä tehtiin Ylivieskassa sunnuntaina kunniaa ihmisen ikiaikaiselle kumppanille. Yleisö pääsi tapahtumassa seuraamaan, kuinka peltoa äestetään vanhaan tyyliin hevosen avulla.

    Kolmivuotias suomenhevonen Lilja hoiti tehtävänsä tarmokkaasti mutta hötkyilemättä. Katri Helmisen omistama tamma on jo tottunut vetohommiin. Talvella se on vetänyt rekeä ja uurastanut tukkimetsälläkin.

    "Työhevosen pitää olla rauhallinen ja yhteistyökykyinen. Lilja on juuri sellainen, hyvähermoinen hevonen”, ohjastajana toiminut Markku Autio kehuu.

    Muistan vielä itsekin, kun ennen vanhaan mentiin pellolla kolme hevosta rinnakkain. Kyllä siinä riitti kävelemistä.

    Autio vetää Eläkeliiton Ylivieskan yhdistyksessä Vieskan Äijät -nimistä piiriä, joka on toukosiunauksen järjestelyvastuussa Ylivieskassa nyt toista kertaa. Tämänvuotinen tilaisuus pidettiin Riitta Häivälän tilalla Niemelänkylällä.

    "Toukosiunaus on vanha perinne, joka kulkee hyvinkin tuttuna vanhempien sukupolvien muistissa. Nyt sitä halutaan tehdä tutuksi uusillekin sukupolville”, Autio sanoo.

    Liljan urakka alkoi jo tilaisuuden alussa, kun eläkkeellä oleva rovasti Esko Jaatinen ja ruustinna Kaarina Jaatinen saatettiin paikalle virrenveisuun säestyksellä ja perinteisten rillojen eli nelipyöräisten hevoskärryjen vetäminä.

    Jaatisen toimittaman siunauksen aikana rillojen tilalle vaihdettiin peltotyötä varten karhi eli äes. Hevoskäyttöisessä karhissa on alapuolella rullakot, jotka pyöriessään hienontavat maata. Ohjastaja kulkee jalkaisin hevosen takana.

    "Muistan vielä itsekin, kun ennen vanhaan mentiin pellolla kolme hevosta rinnakkain. Kyllä siinä riitti kävelemistä”, Autio toteaa.

    Rovastikin kävi hoitamassa oman osuutensa kylvöstä.
    Rovastikin kävi hoitamassa oman osuutensa kylvöstä. Kuva: Hanna Perkkiö

    Nyt hevonen ja ohjastaja pääsivät vuoroon sen jälkeen, kun varsinaisen siunaus oli toimitettu ja isäntä käynyt käsin kylvämässä siunatut siemenet kaurapellon laitaan.

    Yleisöä oli kertynyt paikalle kymmenittäin vilpoisasta tuulesta huolimatta. Eläkeliiton Ylivieskan yhdistyksen puheenjohtajan Tatu Löytynojan mukaan ajatuksena on jatkossakin pitää tapahtuman kautta perinteitä yllä. Avauspuheessaan hän kiteytti toukosiunauksen viestin seuraavasti:

    "Vaikeinakin aikoina on Suomessa selvitty, kylvetty ja maasta saatu sato seuraavalle vuodelle. Miksi ei nytkin, tänä rauhan päivänä, anno domini 2022.”

    Lue lisää:

    Rajut ukkoskuurot kurittavat kylvöksiä ‒ odotukset hyvästä sadosta voivat hukkua liian korkeaan sademäärään

    Laumanvartija ei petoa väistä: Kotitilaansa puolustavan Kaisan kylmäpäinen teko taltioitui omistajan kameraan

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Ravit | Ravihevonen oli kotikuntansa kovin veronmaksaja – omistajilleen se juoksi kolme taloa ja edelleen kertyvän eläkepotin

    • 2

      Ravit | Timo Vääränen toivoo lahjakkaan Mannerheimin palauttavan aidon ilon raviurheiluun

      Tilaajalle
    • 3

      Ravit | Lightning Stride siirtymässä siitokseen, ensimmäisen varsan isäksi jo valittu

      Tilaajalle
    • 4

      Ravit | Uransa suurimman voiton ajanut Ville Koivisto videohaastattelussa: ”Pienen itkunkin kerkesi päästää”

    • 5

      Ravit | Yrittäjän elämäntyö oli kadota yhdessä yössä taivaan tuuliin

      Tilaajalle
    • 6

      Ravit | Kriteriumissa kolmea hevosta jännittävä omistaja ei katso ostaessaan hevosta vaan rahapussiinsa

      Tilaajalle
    • 7

      Ravit | Better Leaderin kriteriumvoitto herkisti – ”Tämä on palkinto myös meidän elämäntyöllemme”

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää