Uusi hevosten hyvinvointiasetus valmisteilla MMM:ssa – ”Ruokinta, juotto, sosiaaliset suhteet ja tarhaus ovat pääkohtia”
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen eläinten hyvinvointilain täydentäjäksi valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä 1990-luvulta peräisin olevan hevosasetuksen uudistusta.Tilaajalle
Tiheä korsirehuruokinta on yksi hevosen hyvinvoinnin peruspilareista. Valmistelussa olevan hevosasetuksen keskiössä tulevat olemaan hevosen välttämättömät perustarpeet. Kuva: Kati Susi”Maailma on muuttunut ja on saatu paljon uutta tieteellistä tutkimustietoa hevosten hyvinvoinnin edellytyksistä, joten on syytä muuttaa asioita”, toteaa neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hän korostaa, että valtioneuvoston asetuksena julkaistavan uuden hevosten hyvinvointiasetuksen vaatimukset tulevat perustumaan tutkittuun tietoon. Edellisen hevosasetuksen pääkohdat ovat kolmen vuosikymmenen takaa.
Huovinen kertoo asetuksen valmistelua varten perehtyneensä muiden Pohjoismaiden vastaavan tasoisiin säädöksiin. Pohjoismaissa hevosten pito-olosuhteet ovat lähempänä toisiaan kuin Keski-Euroopan olosuhteet. Ruotsissa vuonna 2021 voimaan tullut hevosasetus on verrokeista tuorein.
”Pohjoismaiden asetukset eivät mene yksi yhteen, vaan niissä on eroja. Ruotsissa edellytetään, että hevoset pääsevät vapaasti liikkumaan päivittäin kaikissa askellajeissa kun taas Tanskan asetuksessa ei vaadita hevosen jokapäiväistä tarhausta, vaan tarhaan pääsyä vain viitenä päivänä viikossa”, kertoo Huovinen esimerkkejä.
Virkamies tuntee hevoset ja alan muutenkin kuin työnsä puolesta. Huovinen kertoo harrastaneensa hevosia puoli vuosisataa. Hän toteaa, että valmistelutyö on monin paikoin haastavaa, sillä esimerkiksi määräysten aiheuttamat kustannukset nousevat keskustelussa herkästi esiin.
”Monet hevosen hyvinvointia kohentavat muutokset eivät kuitenkaan edes ole lähtökohtaisesti kalliita, vaan ne voivat lisätä sekä hevosen että sen hoitajan hyvinvointia. Ei maailma päivässä valmiiksi tule, mutta oikeaan suuntaan on mentävä.”
”Hevosten hyvinvointiasetus kulminoituu pito-olosuhteisiin.” Kirsti Huovinen
Huovisen mukaan vuoden alussa voimaan tulleessa eläinten hyvinvointilaissa korostuu eläinten mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja fysiologisten tarpeiden täyttyminen.
”Hevosten hyvinvointiasetus kulminoituu pito-olosuhteisiin, eli millaisia olosuhteita pitää edellyttää, jotta hevosen lajinmukaiset tarpeet toteutuisivat.”
Hän tähdentää, että valmistelussa painottuvat hevosen kannalta tärkeät asiat, joihin on hyvinvoinnin toteutumiseksi satsattava.
”Hevosen ruokinta, juotto, sosiaaliset suhteet ja tarhaus ovat uuden asetuksen pääkohdat. Hevosen kohtelusta säädetään hyvinvointilaissa kattavasti, joten asetuksessa se ei korostu.”
Huovinen kertoo pyytäneensä valmistelutyöhön näkemyksiä Suomen Ratsastajainliiton hyvinvointityöryhmältä ja Suomen Hippokselta. Lisäksi hän on käynyt keskusteluja hevosten hyvinvointitutkijoiden kanssa.
Hän toteaa, että tässä vaiheessa on mahdotonta antaa tarkkaa arviota siitä, milloin asetus päätyy Valtioneuvoston käsittelyyn.
- Osaston luetuimmat
