

Tamperelaisen Henry Olanderin kasvattama ja omistama Endurance Boy (Maharajah) kuuluu lauantaina ravattavan Derbyn finaalin suosikeihin. Hannu-Pekka Korven valmentama ori voitti karsintansa vakuuttavan esityksen päätteeksi. Finaaliin Hannu Torvisen ohjastettavalle saatiin valita toiseksi sisin lähtörata.
Henry Olanderille Derbyn finaali on ollut haaveena jo Endurance Boyn kaksivuotiskeväästä lähtien.
”Hannu-Pekka Korvelle kuuluu isot kiitokset jo tässä vaiheessa Endurance Boyn kanssa. Sanoin reilu pari vuotta sitten hänelle, että minun haaveenani on olla mukana Derbyn finaalissa. Toivoin hänen rakentavan hevosta sitä ajatellen”, Olander kertoo.
Henry Olander painottaa, ettei puutu valmentamiseen, mutta on esittänyt Endurances Boyn suhteen muutamia toiveita.
”Endurance Boylla olisi varmasti voinut ajaa kilpaa kaksivuotiaana, mutta en halunnut sen kilpailevan vielä silloin”, hän kertoo.
”Se on kuitenkin syntynyt heinäkuussa, ja on sitäkin kautta myöhäinen varsa. Lisäksi jätin tietoisesti maksamatta viimeisen maksun Kuopio Stakesiin, ettei turhaan tulisi painetta ajaa jo nelivuotiskauden alussa kovia mailin lähtöjä. Derby on ollut tavoitteena koko ajan. Hannu-Pekka vaikuttaa jaksavan kuunnella tällaista omistajan pitkän linjan haaveilua.”

Endurance Boy ei ole Henry Olanderin ensimmäinen ikäluokkamenestyjä. 1990-luvun lopulla ensimmäisen hevosensa hankkinut Olander on kokenut hevosenomistajana sekä onnen että pettymysten hetkiä suuripalkintoisissa ikäluokkalähdöissä. Endurance Boyn veli Incredible Ironman (Classic Photo) sijoittui Mika Forssin ohjastamana vuoden 2015 Derbyn kolmanneksi. Marjo Kivimaan valmennettava selvitti tiensä finaaliin viimeisten joukossa.
”Sitä kautta kolmas tila oli todella hieno juttu, mutta ruuna johti finaalia vielä 50 metriä ennen maalia. Kyllähän sitä on kuitenkin ehtinyt jossittelemaan jonkin kerran jälkikäteen. Olisihan se ihan uskomaton tunne, mikäli velipoika laittaisi lauantaina pari pykälää paremmaksi.”
Incredible Ironmanin lisäksi Olander on päässyt jännittämään EL Jetpackin (El Titan) osaomistajana Kriteriumin, Derbyn ja Suur-Hollola-ajon finaaleja. Vaikka nyt seitsemänvuotias ori voittikin kaikkien kolmen kisan karsinnat, oli finaaleista kotiin tuomisina laiha saalis.
”Kaikissa kolmessa finaalissa laukka on pilannut kisan. Humoristisesti ajatellen, ei kai voi olla paljon huonompaa tuuria hevosenomistajana kuin meillä on ollut EL Jetpackin kanssa finaaleissa”, Henry Olander summaa.

Endurance Boy oli lähellä päästä viime vuonna Kriteriumin finaaliin, mutta laukka loppusuoralla vesitti toiveet finaalipaikasta.
”Hevonen kompuroi laukalle loppusuoralla. Olisi se finaaliin päässyt ilman laukkaa, mutta finaalissa sijoitus puolen välin paikkeille olisi ollut hyvä saavutus. Kyllähän tämä laji on opettanut nöyryyttäkin.”
Vaikka Henry Olander kutsuu itseään kaupunkilaishevoskasvattajaksi, on entinen ammattiurheilija myös kokeillut hevosten valmentamista käytännössä.
Teivon ravikeskuksen läheisyydessä nuoruutensa asunut Olander muistaa kohtaamisen aamuhämärissä Jorma Kontion kanssa 1990-luvulla.
Tuolloin nuori hevosharrastaja panosti täysiä triahtlonuraan. Tavoitteena olivat vuoden 2000 Sydneyn olympiakisat. Samoihin aikoihin hän oli hankkinut ensimmäisen oman hevosensa Nipe Joyriden.
”Jomppe asui vielä silloin Tampereella, ja yhtenä aamuna hän tuli vauhdilla katsomaan nähtyään hevosen juoksevan irrallaan metsässä. Ei hevonen ollut irrallaan, vaan minä juoksin hevosen kanssa mäkivetoja riimunnarusta kiinni pitäen. Se oli hyvää valmennusta sekä minulle että hevoselle”, Henry Olander nauraa.
Sydneyn olympialaiset jäivät Olanderilta haaveeksi loukkaantumisen jälkeen. Urheilu-uran päättymisen myötä raviurheilu tuli Olanderille entistä tärkeämmäksi.
Vaikka Olander oli valmentanut hevosia harrastuspohjalta, ovat hevosten suvut ja kasvatus kiinnostaneet Olanderia aina enemmän. Hän kertoo saaneensa ensimmäisen jalostuskuvastonsa 1980-luvulla ollessaan 15-vuotias, ja melko nopeasti hän alkoi keräillä myös ulkomaisia kuvastoja.
”Toiveissa olisi kovatempoinen juoksu johtopaikalla. Se hevonen, jolla on päivän paras vire, voittaa.”
Endurance Boyn emän Zea Laukon (Uno Di Jesolo) Olander hankki siitostammaksi 2000-luvun puolivälissä. Vuonna 2003 syntyneen tamman sisaruksista menestynein on vuoden 1996 Derbyn voittanut Louise Laukko (Fly Caster).
Zea Laukon kilpaura ei kuitenkaan koskaan ottanut tuulta siipiensä alle terveysmurheiden astuttua kuvaan. Zea Laukko meni jo kaksivuotiaana koelähdössä tuohon aikaan hirmuisen ajan 18,9, mutta kilpaili urallaan vain kolmesti ja hylättiin joka kerta.
Tamman urheilu-uran aikaan Henry Olander omisti Zea Laukon Erkki Lagerstamin kanssa. Zea Laukkoa valmensi Pekka Yli-Houhala.
”Muistan Pekan sanoneen varsakatsauksessa, että Zea Laukko on lahjakkain hänen valmentamansa varsa. Se kertoo jotakin tamman luokasta, kun samassa tallissa olivat olleet myös esimerkiksi Houston Laukko ja Isadora Laukko”, Olander painottaa.
Ravivalmentajan uran sittemmin ravintola-alan yrittämiseen vaihtaneen Pekka Yli-Houhalan yritys on lauantaisen Derbyn finaalin pääsponsori. Henry Olanderille on asiassa paljon symboliikkaa.
”Olen tuntenut Pekan jo vuosikymmenten ajan. Hän laittoi heti karsinnan jälkeen onnitteluviestin minulle. Tietyllä tapaa ympyrä sulkeutuisi, jos pääsisimme kättelemään voittajaseremonioissa”, hän maalailee.

Derbyn finaalin voittaja palkitaan lauantaina 100 000 euron ykköspalkinnolla. Tähän päälle tulevat mahdolliset kasvattajarahat. Henry Olander ei lähde lauantaina voitonvarmana Vermoon, vaikka karsintavoitossa jäikin voimia varastoon.
Entinen huippu-urheilija tiedostaa pientenkin yksityiskohtien merkityksen menestykseen.
”En puutu valmentajan tai ohjastajan toimintaan. Toiveissa olisi kovatempoinen juoksu johtopaikalla. Se hevonen, jolla on päivän paras vire, voittaa. Mutta ajetaan voitosta täysillä”, hän hahmottelee.
”En tiedä kaavaileeko valmentaja varustemuutoksia, mutta monta oljenkortta on käyttämättä. Hevosten kanssa ei voi koskaan tietää etukäteen tarkalleen, ovatko kaikki asiat täysin kunnossa. Itse urheillessa pystyi tuntemaan esimerkiksi alkavan flunssan merkit, mutta hevonen ei osaa kertoa heikommasta päivästä etukäteen.”
Zea Laukon viimeinen varsa Endurance Boy on samalla Henry Olanderin viimeisin kasvatti. Kasvatustoiminnan jatko ei ole ainakaan tällä hetkellä suunnitelmissa. Ravintoiloitsijana itsensä työllistänyt Olander myi jokin aika sitten yritystoiminnan pois.
”Hevosten omistaminen ja kasvattaminen on kallista hommaa. Minulla hevoset ovat aina olleet ulkopuolisten hoidossa, ja kulut pitää osata pitää maltillisina. Ehkä ihan suurin palo raviurheilua kohtaan on laantunut viime vuosina, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos innostuu uudestaan hankkimaan siitostamman.”