
Suomen ajajaliigan voittaja on perinteisesti edustanut Suomea myös raviohjastajien EM-kisoissa. Santtu Raitala, 30, on voittanut Suomen ajajaliigan vuodesta 2019 lähtien, mutta EM-kisat ovat hänelle uran ensimmäiset. Syy on turkasen tuttu.
”Kahtena viime vuonna kisa on peruttu koronatilanteen takia. Molempina vuosina kisa on peruttu jo hyvissä ajoin, nyt ollaan ensimmäistä kertaa niin lähellä, että pääsee lentolippuihin käsiksi”, Santtu Raitala kuvailee.
EM-kisat ajetaan Belgiassa. Lauantaina Monsissa ajetaan neljä osalähtöä ja sunnuntaina Tongresissa kolme osalähtöä.
”Belgialaisesta raviurheilusta en tiedä käytännössä mitään. Jukka Torvinen on ollut siellä oppilaiden EM-kisoissa, ja hän on kertonut siitä jotain, mutta siinäpä se. Tieto lisääntyy tulevana viikonloppuna toivottavasti merkittävästi.”
EM-kisaan osallistuu yhteensä 11 ohjastajaa yhtä monesta eri maasta. Suomalaisyleisölle ja myös Santtu Raitalalle tutuimpia ovat Ruotsin Ulf Ohlsson, Italian Alessandro Gocciadoro sekä Saksan Michael Nimczyk.
”Heidän kanssaan olen jutellut raveissa, mutta muut ohjastajat ovat minulle tuntemattomia. Tosi mielenkiintoista päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja minulle uuteen kilpailuun”, Santtu Raitala iloitsee.
”Reissu on nopea ja intensiivinen, eli perjantai-iltana lähdetään ja maanantaiaamuna tullaan takaisin. Kiva kuitenkin päästä näkemään vähän Belgiaa ja sen raviurheilua, kun kummatkin ovat minulle uusia.”

Santtu Raitala on noussut viime vuosina Suomen kiistattomaksi ykköskuskiksi. Tilastot ovat suorastaan hämmentävät, sillä Raitala on ajanut tänä vuonna enemmän voittoja kuin ajajaliigassa toisena ja kolmantena olevat Ari Moilanen ja Hannu Torvinen yhteensä.
Heppa-järjestelmän mukaan Raitalan tämän vuoden voittosummakin jää vain 150 000 euroa myös rahatilastossa seuraavilla sijoilla olevien Moilasen ja Torvisen tämän kauden voittosummasta. Suomen tilastoissa ei näy rahoja, jotka Raitala on ajanut Ruotsissa Jerry Riordanin valmentamalla Dea Grifillä.
Raitalan ajamana tamma on juossut 1,1 miljoonaa kruunua eli reilut 100 000 euroa, eli Raitalan voittosummakin on lähes sama kuin tilastojen kakkosella ja kolmosella yhteensä.
Jopa yleensä uskomattoman sanavalmis Santtu Raitala hakee sanojaan tilastoja ihmeteltäessä.
”No siis kuulostaahan se hurjalta, kun sen noin ilmaisee. Ei tuohon oikein mitään järkevää kommenttia saa sanottua”, hän muotoilee.
Myös Raitalan starttimäärä on hengästyttävä. Hän on ajanut tänä vuonna yli 1300 lähtöä, kun toiseksi eniten kilpaillut Hannu Torvinen on vielä alle tuhannessa lähdössä.
”En ole tutkinut tilastoja, mutta tuskin kuitenkaan kierrän poskettomasti enemmän kuin muut”, Santtu Raitala olettaa. ”Kun olen raveissa, hevosia vaan on yleensä paljon.”

Santtu Raitala on saavuttanut urallaan pisteen, jossa seuraava askel on usein otettu ulkomaille. Suomen ajajaliigaa ovat ennen häntä rautaisimmin hallinneet Jorma Kontio ja Mika Forss, jotka molemmat ovat jatkaneet uraansa Ruotsissa.
Santtu Raitala on saanut jo monesti vastata kysymyksiin uran luomisesta ulkomailla, ja vastaus tulee jälleen nopeasti ja painokkaasti.
”Suomi on pääasiallinen maa toimia, ja tulee sitä olemaankin”, Raitala summaa.
”Ulkomailla on kiva käydä kilpailemassa, mutta paljon riippuu ajankohdasta, eli siitä, mitä Suomessa tapahtuu samaan aikaan. Jos on Suomessa sopiva väli ja tarjolla hyvä pistokeikka ulkomaille, tietysti sellaisia tekee mielellään.”
Raitala muistuttaa joka maassa olevan hyviä kuskeja omasta takaa.
”Jos toimii Suomessa, ei ole realistista olettaa, että ulkomailta tippuu eteen niin paljon ajotehtäviä, että varsinaisiin valinnanvaikeuksiin törmäisi. Kyllä ne ovat varmasti ihan yksittäisiä reissuja.”
Komennukset ulkomailla ovat joka tapauksessa mielenkiintoisia ja arkea katkaisevia, Santtu Raitala myöntää.
”Ihmiselle on varmasti hyvä käydä välillä epämukavuusalueellaan, on kyse mistä alasta tai elämän osa-alueesta hyvänsä. Ainahan se tuota uusia ajatuksia ja uusia virikkeitä ja uutta oppia monesta asiasta”,
Santtu Raitala on matkalla ylivoimaiseen ajajaliigan voittoon ja on Suomen kuskimarkkinoiden ylivoimainen ykkönen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö paloa tekemiseen ja pärjäämiseen riittäisi.
”Saan tehdä yhteistyötä hirveän monen kivan ihmisen ja hevosen kanssa, ja se on sinällään hirveän motivoivaa. Ainakaan tällä erää ei ole sellaista oloa, että siitä asiasta haluaisi irtaantua.”