

Lauantaina hypätään myös kuuluisin suomalainen ulkoratsastuskilpailu Finnderby, joka ratsastetaan yhden tähden kansainvälisenä kilpailuna.
Isot sademäärät ovat olleet Ypäjällä harmiksi, kun väliaikaistallien pohjiin valuu vettä. Tallipäällikkö Satu Peltomäki kertoo, että tiistaina järjestäjät päätyivät tyhjentämään Hevosopiston talliosastoja niin, että 20–30 hevosta pahimmin kastuneelta alueelta saatiin katon suojaan. Kuivemmalle siirtokarsina-alueelle jäivät majoittumaan vikellyshevoset ja pikkuponit, jotka kilpailevat kansallisella tasolla. Tarvittaessa niiden tilannetta parannetaan lisähiekalla ja purulla.
”Tällaista on aina kaikkialla, kun on siirtotallit ja sää on aivan mahdoton”, Peltomäki harmittelee.
Estejoukkueen johtaja Markus Backlund iloitsee siitä, että hyviä esteratsukoita on ollut joukkueisiin valittavaksi paljon.
”Kyllä minun mielestäni niin junioreilla kuin lapsillakin on joukkue kohtalaisen vahva. Ja sennuilla on kotikenttäetu. Ypäjä on oudokseltaan erikoinen paikka”, Backlund toteaa.
Suomalaiset pääsivät hyppäämään derbykentällä viimeksi kaksi viikkoa sitten kansallisissa kilpailuissa.
”Meillä on pieni maa ja erittäin voimakas lapsikategoria on korvannut ponit.”
Menestysodotuksista Backlund ei tohdi puhua etukäteen.
”Aina kun sukunimi on Illi, se tietää paineita, mutta on epäreilua laittaa kenellekään ennakkosuosikin paineita”, hän muotoilee.
Kilpaa ratsastavista Illeistä kaksinkertainen PM-kultamitalisti Jone Illi ei pääse paikalle, koska valmistautuu Keski-Euroopassa EM-kilpailuihin, mutta viime vuoden lasten EM-hopeamitalisti Sani Illi kilpailee uudella hevoselle junioreiden ikäryhmässä.
Ponijoukkueita Suomella ei ole esteissä lainkaan.
”Meillä on pieni maa ja erittäin voimakas lapsikategoria on korvannut ponit. Ratsastajia ei riitä molempiin ja se on makuasia, onko se hyvä vai huono asia”, Backlund sanoo.
Aiemmin hyvät ponit olivat oleellisesti sopivia lasten hevosia kalliimpia.
”Ponien hintoihin minulla ei ole mitään kosketuspintaa, mutta sopivien children-hevosten hinta on selkeästi noussut”, Backlund kertoo.
Esteratsastuksessa Nordic Baltic Equestrian Championships (NBECH) -kilpailuissa ei ratsasteta alle 25-vuotiaiden U25-luokkia, vaan 22–25-vuotiaat ratsastavat senioreiden joukkueessa.
Kouluratsastuksessa Suomella ei ole U25-joukkuetta eikä pikkuponien joukkuetta. Lapsiratsastajilla taas on tilanne, että Suomella on joukkue, mutta sille ei ole tullut kilpakumppaneita muista maista.
Joukkueenjohtaja Tanja Takkula kertoo, että U25-ryhmä on aina vaikea. Usein hevoset hankitaan niin, että ne riittävät juniori- ja nuorten vuosiin, mutta U25-luokat vaativat hevoselta korkeampaa koulutustasoa. Myös ratsastajat saattavat tässä vaiheessa keskittyä opiskeluihin ja muuhun elämään.
Vaikka pikkuponeja ei nyt mukana olekaan, ponien kouluratsastus voi erittäin hyvin, Takkula myhäilee. Kesän kilpailuissa Ponicupeissa on ollut kolmisenkymmentä starttaajaa per luokka.
”Kouluratsastuksessa ponit ovat varmasti oikea väylä lajissa eteenpäin”, Takkula toteaa.
Senioreissa hän kiittelee joukkueeseen mukaan lähteneitä, urallaan systemaattisesti, pienin ja varmoin askelin edenneitä ratsukoita Jasmin Sikströmiä Clementine II:lla, Peggy Högsteniä Friscolla ja Katjaa Kuokkaa Fillyhill’s My Specialilla. Lisäksi hän odottaa mielenkiinnolla, millaisessa vireessä Ville Vaurio tuo radoille Danten.
Takkula kertoo, että Suomen isojen ponien ja junioreiden joukkue on jatkamassa EM:iin Ranskaan heinäkuun lopulla, ja sitäkin ajatellen NBECH on erinomainen etappi.