

Tulevaisuudessa nähdään mahdollisesti tilanne, että hevosen vatsahaava paljastuu hevosen suusta sieneen kerätyistä sylkipisaroista.
Espanjalaisten ja tanskalaisten tutkijoiden tänä vuonna valmistuneessa pilottitutkimuksessa todettiin, että hevosen syljestä on löydettävissä riittävästi biomarkkereita, joista pystytään toteamaan vatsahaava.
Tutkimus tehtiin hevosille samalla tavoin sekä Kööpenhaminan että espanjalaisen Extremaduran yliopistojen opetussairaaloissa. Tutkimukseen osallistui sekä vatsahaavaepäilyn vuoksi klinikalle tulevia että terveeksi oletettuja verrokkihevosia.
Kaikki hevoset sekä tähystettiin että niistä kerättiin sylkinäytteiden lisäksi verinäytteet. Tutkimukset tehtiin helmikuun 2020 ja lokakuun 2021 välisenä aikana.
Hevoselle sylkinäytteen ottaminen suussa olevan, tarkoitukseen kehitetyn sienen avulla on huomattavasti miellyttävämpää kuin tähystys. Eläintä ei tarvitse rauhoittaa eikä viedä klinikalle sylkinäytteen ottamista varten.
”Sylkinäytteeseen liittyy etuja, sillä se on hevoselle kivuton. Näytteet pystytään keräämään kenttäolosuhteissa, mikä aiheuttaa hevoselle mahdollisimman vähän epämukavuutta ja ahdistusta”, toteavat tutkijat raportissaan.

Kyseiseen tutkimukseen osallistui Tanskassa ja Espanjassa 45 vatsaongelmaista ja 14 tervettä hevosta.
Sylkinäytteistä pystyttiin erottamaan myös se, onko kyse mahan sarveisosan (ESGD) vai mahan rauhasosan (EGGD) haavaumista.
Hevosilla, joilla oli mahan rauhasosan haavaumia, sylkiproteiinit tunnistettiin osallisiksi immuuniaktivaatioon. Sarveismahan haavaumista kärsivillä hevosilla taas 36:n sylkiproteiinin havaittiin osallistuvan ensisijaisesti okasolujen säätelyyn ja kasvuun.
Sylkinäytteiden tuloksia verrattiin myös verinäytetuloksiin. Veren seerumiin verrattuna syljessä oli suurempi määrä proteiineja, jotka osoittivat merkittäviä muutoksia näytteissä.
Vatsahaavatyyppien tunnistaminen on oleellista, kun hevoselle aletaan diagnoosin saamisen jälkeen suunnitella erilaisia hoitoja, hoitostrategioita ja vatsan paranemista edistävää ruokintaa.
Pilottitutkimuksen tulokset ovat alustavia, mutta niitä pidetään tiedeyhteisössä lupaavina.
Tutkimuksen tekijät toteavat, että lisätutkimukset suuremmalla tutkimusotannalla ovat tarpeen, jotta menetelmästä saadaan täysi hyöty sairauden kliiniseen tutkimiseen sekä mahdollisesti myös sairauden etenemisen arviointiin ja hoitotulosten seurantaan.
”Tarvitaan lisätutkimuksia myös sen arvioimiseksi, havaitaanko näitä hevosen syljen ja seerumin muutoksia vain ruoansulatuskanavan sairauksissa vai myös muissa sairauksissa, jotka eivät liity maha-suolikanavaan”, todetaan tutkimusraportin loppupäätelmissä.