

Sofia Adolsson voitti viime vuonna Ruotsin montéohjastajien liigan neljättä kertaa. Kokenut montéohjastaja voitti 32 montélähtöä voittoprosentin ollessa 36. Neljänä edelliskautena liigan voittanut Jonathan Carré jäi Adolfssonista kolmen voiton päähän. Liigavoittoa Adolfsson ei myöntänyt ajatelleensa kuin vuoden lopun lähestyessä.
”En kierrä enää laisinkaan entisessä laajuudessa ajamassa kilpaa. Voittoprosentti kuvaa hyvin, miten laadukkaita hevosia sain ohjastaa. Tietysti neljäs liigavoitto tuntuu mukavalle”, Sofia Adolsson aloittaa.
Adolfsson työskentelee lähes täysipäiväisesti terveydenhuoltoalalla. Lisäksi hänellä on kuusi valmennettavaa Örebron raviradalla. Töiden ja hevosten valmentamisen ohella hän opiskelee kahta eri tutkintoa.

”Teen 80 prosentin työaikaa sairaalalla. Arki on sommittelua, mutta minulla on hevosten kanssa apunani useampi tuttava. Tällä hetkellä saan paletin pyöritettyä itseäni tyydyttävällä tavalla.”
Työn alla olevat tutkinnot ovat hyvin erilaiset, mutta liittyvät tiiviisti Sofia Adolfssonin nykyhetkeen.
”Kouluttaudun ambulanssihoitajaksi. Se tarjoaisi vähän erityyppisiä työtehtäviä. Lisäksi suoritan ammattivalmentajalisenssiin vaadittavan koulutuksen tämän vuoden kuluessa”, hän kertoo.
Parhaassa tapauksessa Adolfsson voisi aloittaa ammattivalmentajana ensi vuoden alusta. Täysipäiväiseksi raviammattilaiseksi hyppääminen ei ole kuitenkaan täysin varmaa.
”Minulla olisi jo nyt mahdollista lisätä hevosmäärää nykyisessä tallissani. Jos minulle tarjotaan mielenkiintoisia hevosia valmennukseen, ei hevoshommaan panostaminen täysipäiväisesti ole mahdotonta”, Sofia Adolsson pyörittelee.
Ammattivalmentajaksi hyppäämistä hidastaa ruotsalaisen raviurheilun tulevaisuuden näkymät. Alan kilpailutilanne on kova, ja kulut ovat nousseet viime vuosina paljon.
”Valmennustallin pyörittäminen on taloudellisesti tarkkaa hommaa. Onhan kuukausipalkkaisena sairaanhoitajana olemisessa oma turvallisuutensa.”

Montéuraansa Adolfsson suhtautuu kunnianhimottomasti.
Ruotsin raviurheilun keskusjärjestö on panostanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana paljon lajiin. Sen asema ei ole kuitenkaan parantunut juuri lainkaan verrattuna kärrylähtöihin. Sofia Adolfsson ei ole toiveikas lajin tulevaisuuden suhteen.
”Montén kehitys Ruotsissa on väärän suuntainen. On myös oltava realisti. Jos lähdöt eivät kiinnosta pelimielessä, ei niitä pidä myöskään pelaajille tuputtaa. Alan rahoitus tulee kuitenkin pelaamisesta”, hän toteaa.
Ranskassa montén asema on hyvin vahva. Montélähdöissä maksetaan lähes yhtä hyviä palkintoja kuin kärrylähdöissä. Adolfsson nostaa esiin palkintotasoakin suuremman kulttuurisen eron Ranskan ja Ruotsin montéurheilun välillä.
”Ranskassa useat eturivin ohjastajat ajavat sekä kärry- että montélähtöjä. Se nivouttaa ne tiiviisti yhteen. Ruotsissa monté nähdään edelleen erillisenä omana saarekkeena raviurheilussa.”
Sofia Adolfssonilla ei ole kuitenkaan suurta intoa ajaa nykyistä enempää kärrylähtöjä. Viime vuonna montélähtöjen lisäksi hän ajoi vajaat 50 kärrylähtöä.
”Ajan mielelläni kärrylähtöjäkin, mutta vuorokauden tunnit ovat rajalliset”, hän myöntää.